Dyykkaus – hävikinhallinnan uhka vai mahdollisuus?

K-ruokakaupat suhtautuvat ruokahävikkiin erittäin vakavasti. Hävikki pyritään minimoimaan kaikin mahdollisin tavoin.

Uudet tietotekniset järjestelmät osaavat arvioida ruoan ostoa kaupasta entistä tarkemmin, joten ruokaa saadaan tilattua kauppaan juuri oikea määrä. Hävikkiin uhkaavasti menossa olevaa ruokaa lahjoitetaan myös hyväntekeväisyysjärjestöille. Lisäksi ruokahävikkiä vähennetään alennuslapuilla viimeistä käyttöpäivää lähestyvien tuotteiden kohdalla.

Ruokalahjoituksia hyväntekeväisyyteen

Ruoan lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen on tänä päivänä tärkeä kanava hävikin ehkäisemisessä. Kun hävikkiruokaa kuitenkin uhkaa syntyä, K-ryhmän liiketoimintamalliin kuuluu, että jokainen K-kauppias voi itse päättää hyväntekeväisyyteen osallistumisesta oman kauppansa osalta.

Osa K-ruokakauppiaista on sopinut järjestöjen kanssa elintarvikkeiden luovuttamisesta hyväntekeväisyyteen. Toiminnassa noudatetaan Suomen Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) linjauksia, joiden mukaan kaupan on huolehdittava tuotteidensa turvallisuudesta. Myös hyväntekeväisyysjärjestöiltä edellytetään elintarvikealan tuntemusta siten, että tuoteturvallisuus eli esimerkiksi kylmäketju ei vaarannu. 

Hyväntekeväisyyteen lahjoitetaan elintarvikkeita, jotka ovat elintarvikekelpoisia, eli varmasti turvallisesti syötäviä. Jäteastiaan taas päätyvät myynnistä poistuneet tuotteet, jotka eivät ole elintarvikekelpoisia. Niiden viimeinen myyntiaika on mennyt, ne ovat voineet pudota lattialle, niiden pakkaukset ovat saattaneet rikkoontua tai tuotteet ovat muuten saastuneet. Niiden kylmäketju on voinut katketa, jolloin ne saattavat olla terveydelle vaarallisia.

Dyykkauksen riskit

Vaikka jäteastioissa olevat elintarvikkeet voivat näyttää ulkoisesti syötäviltä ja elintarvikekelpoisilta, niiden syömisen turvallisuutta ei voi kauppa tai kukaan muukaan 100 % taata. On myös otettava huomioon, että mahdollinen terveyshaitta voi ilmetä vasta myöhemmin.

Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) linjaa, että myymälöiden tulisi estää elintarvikkeiden hakeminen jäteastioista, jota myös K-ryhmä suosittaa K-kaupoille. Jäteastioiden penkomisesta saattaa aiheutua epäsiisteyttä, likaantumista tai muuta hygieenistä haittaa jäteastioiden ympäristöön, joka on vastoin jätesäädöksiä.

Kauppiaiden kannalta dyykkaaminen saattaa aiheuttaa myös turvallisuusriskin, vaikka itse dyykkaajat eivät sitä aiheuttaisikaan suoralla toiminnallaan. Kauppojen roskakatokset sijaitsevat pääsääntöisesti kaupan takana lastauslaiturien vieressä, joista on pääsy myös kaupan takaovelle. Kaupan takaosat ovat usein suojassa katseilta eikä niiden vierestä kulje yleisiä kulkuväyliä. Dyykkaus-ilmiö saattaa rohkaista myös muita ryhmiä tai henkilöitä saapumaan kaupan takapihalle. Kasvava liikehdintä kaupan lastauslaitureilla öisin saattaa nostaa muiden kuin dyykkaajien kynnystä ilkivaltaan tai murtautumista kauppaan. Kauppiaiden näkökulmasta kauppojen takapihat on siis hyvä pitää rauhoitettuina.

Lue myös

Nostolistauksessa ei ole tässä yhteydessä mitään listattavaa valituilla parametreillä.