Hiilijalanjälkimerkintä Pirkka-tuotteissa

Perjantai 11.07.2014 - klo 14.13

Pirkka otti ensimmäisenä suomalaisena kaupan omana brändinä käyttöön hiilijalanjälkimerkin lokakuussa 2011. 

Merkintä tuli ensimmäisenä Pirkka 2 kilon perunapusseihin.

Hiilijalanjälkimerkinnän avulla voimme kertoa asiakkaillemme, millainen ympäristövaikutus tuotteella on ja näin lisätä tietoisuutta kuluttajan valintojen ympäristövaikutuksista.

Merkinnässä kolmion muotoinen osoitin ja väripalkkien tummennetut reunukset näyttävät, mihin skaalaan kyseisen tuotteen hiilijalanjälki sijoittuu. Esimerkiksi Pirkka-perunoiden hiilijalanjälki on 16 g per 100g, joten skaala on alle 200.

Pirkka-hiilijalanjälkimerkin laskentamalli perustuu MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tutkimuksiin. Merkinnässä on otettu huomioon esimerkiksi perunoiden osalta tuotteen ilmastovaikutukset lannoitteiden, kalkin ja siemenperunan tuottamisesta lähtien siihen saakka, kun peruna on kaupan keskusvarastossa.

Tuotteiden, kuten perunankaan matka ei toki pääty keskusvarastolle. Halusimme siis selvittää myös kaupan oman vaikutuksen tuotteen hiilijalanjälkeen kehittääksemme toimintaamme ja tuodaksemme kuluttajille paremmin esille tietoa tuotteiden kokonaisvaikutuksista ympäristölle.

Siemenestä keskusvarastoon

Ruokakesko selvitti yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen sekä perunatoimittaja Potwellin kanssa 2 kilon pusseissa myytävien Pirkka-perunoiden hiilijalanjäljen koko toimitusketjun ajalta. Tutkimus keskittyi tuoteketjujen eri vaiheissa syntyviin kasvihuonekaasuihin – hiilidioksidiin, metaaniin ja typpioksiduuliin.

Hiilijalanjälki laskettiin myyntiin lähtevää sataa grammaa kohti. Selvitetyt kasvihuonepäästöt ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina.

Laskennassa käsiteltiin tuotannon kaikki elinkaaren aikaiset toiminnot:
• lannoitteiden, kalkin ja siemenperunan tuottaminen
• lannoitteiden, kalkin ja siemenperunan kuljettaminen
• perunan viljeleminen
• perunan nostaminen
• perunan kuljettaminen pakkaamoihin ja kuorimoihin
• tarvittavien pakkauksien valmistaminen
• perunan prosessoiminen ja pakkaaminen
• säilöntä- ja jätevedenpuhdistuksen kemikaalien valmistaminen
• jätevesien käsitteleminen
• kaatopaikalle päätyvien jätteiden kuljettaminen ja niiden mätäneminen
• perunoiden kuljettaminen keskusvarastoon

Keskusvarastosta kauppaan

Kyseessä on tuotantoketjun ilmastokuorman selvitys ennen kuin peruna päätyy keskusvarastosta markkinoille. Hiilijalanjälki kaupan keskusvarastoon on Pirkka-perunoissa 16g/100g, joka näkyy myös merkinnässämme. Perunan matka ei toki pääty keskusvarastolle. Halusimme siis selvittää myös kaupan oman vaikutuksen tuotteen hiilijalanjälkeen kehittääksemme toimintaamme ja tuodaksemme kuluttajille paremmin esille tietoa tuotteiden kokonaisvaikutuksista ympäristölle.

Tuotteelle laskettiin hiilijalanjälki myös kaupan osalta. Laskennan perustana käytettiin PAS2050-spesifikaatiota. Kaupan osuus jakaantui tuotteen varastointiin keskusvarastolla, jakelukuljetukseen sekä myyntiin kaupassa.

Varastossa energiankulutus allokoitiin tuotteelle sen vaatiman tilantarpeen ja kiertonopeuden perusteella huomioiden yhteiset tilat. Päästöjen laskennassa1) käytettiin Suomen keskimääräistä sähkönhankinnan CO2-kerrointa ja kaukolämmön CO2-päästökerrointa yhteistuotantoalueelta.

Kuljetuksista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta perustui ajettuihin kilometreihin, katu- ja maantieajojen osuuksiin sekä kuljetettuihin volyymeihin. Myös kaluston täyttöasteet huomioitiin. Päästölaskennassa käytettiin VTT:n Lipasto-laskentantamallin2) päästökertoimia raskaalle liikenteelle.

Ja kaupasta asiakkaan ostoskassiin

Kaupan osalta tarkastelussa käytettiin kaupan hedelmä- ja vihannesosaston keskimääräisiä energian ominaiskulutustietoja kaupan kokoluokittain ketjutasolla. Tiedot sisältävät kylmän tuottamisen, valaistuksen sekä ilmanvaihdon. Päästöjen laskennassa käytettiin vastaavia CO2-kertoimia kuin varastossa. Kauppojen osalta laskennan haaste on kauppojen koko- ja energiatehokkuusvaihtelut. Kauppojen ominaiskulutukset pääsääntöisesti pienenevät siirryttäessä pienemmästä isompaan myymälään.

Laskennassa huomioitiin myös syntyvä hävikki. Kyseisen tuotteen hävikki jakelussa ja kaupassa oli kuitenkin vähäistä.

Päästöjä kaupan osuudesta syntyi yhteensä n. 2 gCO2-ekv/100 g tuotetta. Yli puolet näistä syntyi jakelukuljetuksista varastosta kauppaan. Kaupan vaikutus päästöistä oli hieman alle kolmanneksen, varaston pienempi. Hävikin päästövaikutus oli kyseisellä tuotteella minimaalinen. Kaupan osuuden jälkeen Pirkka-perunoiden hiilijalanjälki on siis 18 g/100 g.

Perunan matka jatkuu kaupan kassalta asiakkaan kotiin ja lopulta lautaselle tai jätteisiin. Kuluttaja voi helposti omalla toiminnallaan jopa tuplata tuotteen hiilijalanjäljen. Hyvä asia on kuitenkin, että kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa aiheuttamansa jalanjäljen suuruuteen. Kokonaisjalanjäljen suuruuteen vaikuttavat osaltaan esimerkiksi se, miten suorittaa ostosmatkat, miten valmistaa ruoan ja heittääkö ruokaa roskiin.

Nostolistauksessa ei ole tässä yhteydessä mitään listattavaa valituilla parametreillä.