Leipämaan parhaat

Rikas leipäkulttuurimme tarjoaa sekä nautintoa että terveyttä. 

Suomalainen leipäkulttuuri

Leipäkulttuuri on olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria. Perinteemme leivän leipomiseen on vahvasti alueellinen. Idässä ruisleipä sai limpun muodon, lännessä taas se paistettiin hyvin säilyväksi reikäleiväksi. Kun ohraleivät olivat pohjoisessa ohuita rieskoja, hämäläiset loihtivat ohrasta vehnän ja kauran kanssa vaaleita sekaleipiä. 

Vaikka alueelliset erot ovat aikaa myöten tasoittuneet, persoonalliset leipäperinteemme elävät edelleen. Neljästä viljasta leivotaan leipiin muhkeita makuja ympäri Suomen. Makua leivän valintaperusteena ei tulekaan unohtaa. Syömisen antamalla mielihyvällä on merkitystä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnillemme.

Leivän ravintoaineet

Tärkein leivästä saatava ravintoaine ovat hiilihydraatit, joita elimistö käyttää energianlähteenä. Leipää suositellaan syötäväksi 6–9 palaa päivässä. Niissä suurimman osan tulisi olla runsaskuituista täysjyväleipää, jotta ruokavalioon kertyisi päivittäin tarvittavat 25–35 grammaa kuitua.

Viljan kuorikerroksista saatava liukenematon kuitu edistää vatsan toimintaa ja paksusuolen terveyttä. Lisäksi kuidut hidastavat hiilihydraattien imeytymistä ja pitävät siten energiansaannin vähäisenä. Tutkimuksissa on viitteitä siitä, että varsinkin rukiin sisältämät kuidut ja yhdisteet suojaisivat elimistöä sydän- ja verisuonitauteja ja joitakin syöpälajeja vastaan.

Kuitujen ohella täysjyväleivästä saa B-ryhmän vitamiineja, kuten tiamiinia ja folaattia. Lisäksi leipä on hyvä kivennäisaineiden kuten magnesiumin ja raudan lähde. 

Lähde: Leipätiedotus
Juttu on julkaistu Pirkka-lehdessä 8/2012.

Tarjoukset