Hyppää sisältöön
Kinkkutemppu teki kinkunpaistorasvasta uusiutuvaa dieseliä

Kinkkutemppu teki kinkunpaistorasvasta uusiutuvaa dieseliä

Päivitetty 16.11.2018

Jouluna 2016 järjestetty Kinkkutemppu tarjosi kätevän tavan hävittää joulukinkun paistorasvat ja toi samalla kiertotalouden lähelle ihmisiä. Kinkkutemppu kisaa nyt Vuoden vastuullisuusteon tittelistä K-Ruoka Awards 2017 -finaalissa.

Kun juhlapöydän kuningas, joulukinkku, otetaan jouluaamuna uunista ulos, edessä on tuttu pulma: mitä ihmettä kinkusta valuneelle rasvalle tehdään?

Kemianteollisuus ry:n Kinkkutemppu-kampanja tarjosi helpon ratkaisun jouluiseen ikuisuusongelmaan. Sen sijaan, että kuluttajat tuskailisivat kierrätysohjeiden kanssa tai pahimmassa tapauksessa kaataisivat rasvan viemäriin, tarjottiin mahdollisuus päästä rasvasta kätevästi eroon ja tehdä samalla hyvää.

“Kerätystä kinkunpaistorasvasta jalostettiin uusiutuvaa dieseliä. Rasvoista saatiin yhteensä 10 000 litraa dieseliä ja siitä saatu tuotto, noin 14 500 euroa, lahjoitettiin lyhentämättömänä syrjäytyneiden nuorten jääkiekkoharrastuksen tukemiseen ja vähävaraisille perheille”, Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila kertoo.

Samalla viestittiin kiertotalouden monipuolisista mahdollisuuksista: termillä ei suinkaan tarkoiteta vain vaatteiden tai tavaroiden kierrättämistä.

“Tempauksella haluttiin osoittaa, että tavallinen perhe voi osallistua aktiivisesti kiertotalouteen ja että perheen tuottama jäte voi olla arvokasta raaka-ainetta teollisuudelle”, Ahola-Luttila kertoo.

Kinkunpaistorasvoja kerättiin 16 eri paikkakunnalla yhteensä 42 keräyspisteessä. Näiden lisäksi kaksi K-kauppiasta keräsi omatoimisesti rasvoja kaupassaan ja toimitti ne eteenpäin Kinkkutemppua varten.

Kampanjan suosio ylitti Ahola-Luttilan mukaan odotukset. Kaikkiaan 40 000 kotitaloutta toi kinkkurasvansa keräyspisteisiin. Kinkkutemppu levitti myös laajemmin sanaa kiertotalouden tärkeydestä.

“Tänä päivänä puhutaan maailmanlaajuisesti paljon kiertotaloudesta ja siitä, millä keinoilla ympäristön lämpeneminen voidaan pysäyttää. Kyse ei ole pelkästään valtiojohtajien toimista vaan myös yksittäinen perhe voi osallistua kierrättämällä oikeaoppisesti ja vähentämällä omaa kulutustaan”, Ahola-Luttila tiivistää.