Intohimona kalastus

Kasvoilla loistaa intohimo ja kädet vispaavat edestakaisin, kun Juhani Henriksson näyttää, miten viimeisimmällä kalareissulla valtava kala katkaisi siiman ja ui karkuun.

”Parhaat kalasaaliit ovat ne, joita en ole koskaan saanut.”

Henriksson on ollut Argentiinan eteläkärjessä kuvaamassa Arktiset vedet -kalastusohjelmansa kuudetta tuotantokautta. Ohjelmassa hän kalastaa erämailla veljensä ja ystäviensä kanssa luontoa ja kalakantoja kunnioittaen.

Henriksson juontaa varhain arkiaamuisin Huomenta Suomi -tv-ohjelmaa. Mies nauttii hektisestä työstään, mutta tasaisin väliajoin hänen on päästävä asfaltin ja kiireen keskeltä tunturijoen varteen seisomaan vapa kädessä. Siellä hartiat laskevat, ja hengitys tasaantuu. Kalassa hän käy noin pari kertaa kuussa.

Henriksson haaveilee siitä, että voisi muutaman vuoden sisällä muuttaa puolisonsa ja 2-vuotiaan poikansa kanssa Lappiin Inarijärven rannalle. Unelmissaan hän jatkaisi töitään myös Helsingissä, sillä lentokoneella lentää Ivalosta Helsinkiin vain tunnin.

Kalastuskipinä syttyy

Henrikssonin ensimmäiset kalamuistot paikantuvat hänen synnyinkaupunkiinsa Kuopioon. Kallaveden rannalla sijaitsi suvun kesäpaikka, jossa isoveli Juhani ja pikkuveli Tapani onkivat päivät pitkät laiturin nokassa ja rakentelivat lauttoja, joilla he ajelehtivat kaislikkoon kaloja narraamaan. Veljekset saattoivat viihtyä lautalla koko päivän.

”Äiti huuteli aina järven yli, että tulkaas pojat syömään, mutta ei me maltettu”.

Kun Juhani oli 10-vuotias, isä vei veljekset ensimmäistä kertaa Lappiin vaeltamaan. Reissussa syttyi kipinä luonnossa liikkumiseen. Kipinä hehkui vain voimakkaammin, kun pojat aikuistuivat, ja pari kertaa vuodessa he pakkasivat kalastusvälineet autoon ja ajoivat taas Lappiin.

Tapani-veli osti lopulta Tenojoelta itselleen mökin, jonka saunanlauteilla syntyi myös aikanaan idea omasta tv-sarjasta. Veljekset halusivat näyttää kokemansa upeat erämaat ja kalastus-paikat myös muille ja kertoa, että niitä pitää varjella, jotta ne säilyisivät.

Tenojoen mökille Henriksson matkaa taas heinäkuussa – ensimmäistä kertää oman poikansa kanssa.

”Poitsu voi katsella pelastusliivien sisältä tunturien huippuja, aistia tunnelmaa ja välillä vaikka nukkua.”

Luonto on elämys

Henriksson tukee vastuullista kalastusta ja noudattaa WWF:n kalaoppaan ohjeita. Järvestä hän nostaa vain sen, minkä aikoo syödä, ja vapauttaa liian pienet tai isot kalat takaisin järveen kasvamaan ja jatkamaan sukua.

Kaupan kalatiskillä Henriksson taas tarkistaa aina, mistä kala on peräisin ja onko sillä MSC-sertifikaatti. Usein hän ostaa silakoita ja leivittää ne ruisjauhoissa ja paistaa pannulla voissa.

Kalareissuilla Henriksson perkaa ja kokkaa kalat paikan päällä.

”Kala maistuu parhaalta, kun sen kypsyttää nuotiossa ja syö veden äärellä. Vain ripaus suolaa riittää.”

Hienoimman itsepyydetyn kala-ateriansa hän söi eräänä juhannuksena Kilpisjärvellä. Kokkikaveri loihti pilkkisaaliista mehevää rautua, joka nautittiin tunturin huipulla sieni-risoton kanssa valkoisen kiirunan seuratessa vierestä.

Mutta saalis ei ole tärkein. Juhanille kalastus on kokonaisvaltainen elämys, jossa yhdistyvät luonto, leirielämä, vaellus, ruoka ja henkinen hyvinvointi. Sen elämyksen hän haluaisi välittää myös tv-ohjelmansa kautta.

”Haluaisin rohkaista isejä ja äitejä menemään lastensa kanssa ongelle tai perheitä lähtemään yhdessä metsäretkelle tai vaeltamaan. Suomi on oikea timantti: meillä on upea luonto ja puhtaat vedet. Luonnosta pitää nauttia, ja kalastus on siihen yksi tapa.”

3 x Kalamiehen kultakimpaleet

"Lohikeitto on bravuurini. Käytän sopassa kotimaista kirjolohta. Joukkoon laitan perunoita, sipulia ja kermaa."

 "Teen hauesta intialaisia haukihelmiä. Ajan haukifileet lihamyllyllä helmimäiseksi massaksi. Laitan massan pannulle, heitän perään curryä ja kookosmaitoa ja tarjoan riisin kanssa."

 "Harjus on hyvä tikkukala. Perkaan sen joenrannassa ja isken tikun nokkaan nuotion ylle. Kypsän kalan päälle ripotan vain suolaa."