Lasten makusatu: Hupsistakeikkaa, appelsiinit avantouimareina

Lasten makusatu: Hupsistakeikkaa, appelsiinit avantouimareina

Julkaistu 27.4.2018

”Plumpsista!”, ”pläts!” ja ”roiskis!” – oho, mihin katosivat appelsiinikaverukset Aatu, Alpukka ja Aikku?

Aamu hedelmäkorissa

Aurinko nousee yhtä pyöreänä ja oranssina kuin appelsiini, se paistaa valkealle hangelle tehden päivästä ehkäpä kauneimman koko kevättalvena. Appelsiinikaverukset heräilevät hedelmäkorissa. Banaanit ja omenat ovat aamu-unisia, mutta C-vitamiinia pursuavat appelsiinit pomppaavat ylös heti ensimmäisten auringonsäteiden osuessa hedelmäkoriin.

”Onpa kaunis päivä”, Alpukka iloitsee. ”Jo vain! Oiva päivä ulkoilulle”, Aikku jatkaa. ”Mutta hetkinen, mihin Aatu on jäänyt?”

Aivan kuin Aatu olisi havahtunut kuullessaan nimensä, sillä samassa hetkessä hedelmäkorista – jostain sieltä omenoiden, päärynöiden ja banaanien vasemmasta alakulmasta – syöksähtää aika pikkuinen, mutta kuitenkin juuri ja juuri appelsiinin kokoinen, Aatu. ”Katos likkoja, nyt jo ylhäällä! En kai minä ole nukkunut pommiin?” Aatu juttelee unenpöpperöisenä.

Osaako appelsiini uida?

”Kertakaikkisen kaunis päivä! Eikö totta tytöt?” Aatu höpöttelee tallustellessaan kauniissa talvimaisemassa jäätyneen järven rannalla. ”Tytöt? Huhuu?” Mihin kummaan he katosivat, Aatu miettii itsekseen. Ei yhtäkään appelsiinia näköpiirissä.

”Plumpsista! Roiskis! Läts läts! Hi hi hi! Ahi hihi!” Jostain ihan läheltä kuuluu hihittelyä ja kummallista loiskintaa. Aatu lähtee pomppimaan ääntä kohti.

”Hei Aatu, tule mukaan! Oletko koskaan tiennyt, että appelsiinit osaavat uida?” Tytöt huutavat avannosta yhteen ääneen.

”No oho, enpä todella ole tiennyt. Näemmä pieni appelsiinikin pystyy yhteen jos toiseen – kunhan ymmärtää kokeilla”, Aatu sanoo lähes itsekseen, ottaa vauhtia ja hyppää kauniissa kaaressa avantoon.

Appelsiinien uimalaulu

”Hyrr! Vähän kylmäähän tämä vesi on”, Aatu huomauttaa ja nousee avannosta. ”Kylläpä tämä virkistää. Tästä tulee uusi aamurutiinimme”, Aikku innostuu hypähtäen vedestä. ”Minusta tuntuu kuin olisin aivan uusi appelsiini. Ihan tekisi mieli laulaa!”

Yhtäkkiä Aikku loikkaa lumikinoksen päälle ja puhkeaa riemuisaan lauluun.

Pienet appelsiinit uintimatkallaan, ahaa ahaa.
Pienet appelsiinit uintimatkallaan, he laulelivat hassuja laulujaan, ahaa ahaa ahaa.

He avannon huomatessaan, ahaa ahaa.
He avannon huomatessaan, sukelsivat veteen jäätävään, ahaa ahaa ahaa.

Pienet appelsiinit jäisessä vedessä, ahaa ahaa.
Pienet appelsiinit jäisessä vedessä, he taidokkaasti kroolasivat ympyrää, ahaa ahaa ahaa.

Kuka olisi voinut arvata, ahaa ahaa.
Kuka olisi voinut arvata, että appelsiini pysyy pinnalla, ahaa ahaa ahaa.