Lasten makusatu: Sydänystävällinen sydänsalaatti

Kerrankin oli sellainen tapaus, että sydänsalaatti löysi pikkuisen baby pinaatin ihan yksin nyyhkyttämästä. Oli nimittäin käynyt niin, että baby pinaatti oli eksynyt kavereistaan. No sydänsalaattihan otti pikkuisen syleilyynsä, lohdutti ja auttoi löytämään muut pinaatit.

Niisk! Pikkuista kumkvattia surettaa

Viime viikolla sydänsalaatti tapasi kumkvatin. Se menikin sitten sillä tavalla, että sydänsalaatti ei ihan heti osannut lausua kumkvatin nimeä – siitäkös herkkä ja itsensä erilaiseksi kokeva hedelmä purskahti itkuun.

”Voi minua, voi minua”, kumkvatti nyyhkytti.

”Olen niin pahoillani ku-m-k-vatti! Olen kovin huono lausumaan eksoottisia nimiä. Sinulla on varsin kaunis nimi!” sydänsalaatti lohdutti hädissään.

Kumkvatti kertoi kyynelten välistä kuinka hänellä on sellainen tunne, ettei laisinkaan kuulu joukkoon – kukaan ei edes tiedä mikä kumkvatti on. Kyllä appelsiini, mandariini, satsuma, greippi ja muut sitrushedelmät tunnetaan, vaan ei häntä.

”Minä tunnet sinut!” sydänsalaatti hihkaisi. ”Tiedän, että olet pikkuinen ja sievä. Olet kauniin oranssi, yhtä aikaa ihanan makea ja hiukan kitkerä. Tulet alun perin Kiinasta!”

Kumkvatti jäi tuijottamaan sydänsalaattia, hymy hiipi hiljalleen hänen pikkuisille kasvoilleen. Voihan pomelo! Kumkvatti on toden totta kaikkea tätä.

Sydänsalaatti oivaltaa suuria

Aivan kuin yllättäen pilven takaa loistava aurinko, sydänsalaatin mielessä kirkastui ajatus. Kumkvatti tuli niin iloiseksi sydänsalaatin kehuista, että myös sydänsalaatin valtasi lämpöinen onnen tunne.

”Tiedätkös mitä, kumkvatti, olen tainnut ymmärtää elämän tarkoituksen!” sydänsalaatti tokaisi tuijottaen pilven takaa paljastuvaa aurinkoa.

Siinä samassa sydänsalaatti lähetti laakerinlehden kertomaan kaikille kasviksille, että pian on juhlat – kaikki ovat kutsuttuja. Laakerinlehti on niin keveä, että se leijaili hetkessä koko puutarhan ympäri kertoen sydänsalaatin juhlista.

Jokainen kasvis on kehun arvoinen

Puutarhan kaikki kasvikset parveilivat yhtenä iloisen puheensorinan tahdittamana massana – voi kuinka kaunis näky se olikaan. Sydänsalaatti ihaili väriloistoa hetken, kunnes aloitti puheensa.

”Tervetuloa jokaiselle lehtivihannekselle, varsikasville, hedelmälle, palkokasville, sipulille, kaalille, mukulakasville, maustevihannekselle, marjalle sekä sienelle!”

Kasvikset puhkesivat hurraa-huutoihin.

”Näiden juhlien tarkoitus on yksinkertainen. Niinkin yksinkertainen, että se usein jää unholaan. Olemmehan kovin kiireisiä kasviksia. Olen kuitenkin kokenut suuren oivalluksen! Jotta voimme olla yhdessä niin onnellisia kasviksia kuin vain voimme, meidän tulee toimia yhdessä. Pyydänkin teitä nyt auttamaan minua suuressa tehtävässäni”, sydänsalaatti kertoi ja jokainen kasvis kuunteli kiinnostuneena.

”Voimme aloittaa nyt ja tässä, näistä juhlista. Mutta toivon, että jatkatte yhteistä tehtäväämme myös juhlien jälkeen. Katso vieressäsi seisovaa kasvista ja kerro hänelle miksi hän on tärkeä. Käänny kannoillasi ja toista sama kunnes olet kehunut jokaista kasvista. Lupaan, että näin meistä tulee hyvin onnellisia kasviksia!”

Sydänsalaatin lopetettua kasvikset alkoivat katsella ihmeissään ympärilleen. Ei kauaakaan, kun kauniit kehut alkoivat singahdella kasvisten suista. Juhlat olivat menestys, sydänsalaatti ajatteli iloisena. Sydänsalaatin juhlat tekivät puutarhan kasviksista niin onnellisia, että he jatkoivat kehujen antamista joka päivä.

Mikä onkaan se sydänsalaatin oivaltama elämän tarkoitus – arvaatkos?