Raaka-aineet
Luovuimme 1.8. Internet Explorer -selaimen tuesta. Parhaan käyttökokemuksen saamiseksi suosittelemme vaihtamaan johonkin seuraavista Mozilla Firefox, Safari, Google Chrome tai Microsoft Edge.
Lampaankääpä on herkullinen ruokasieni – näin erotat sen typäskäävästä

Lampaankääpä on herkullinen ruokasieni – näin erotat sen typäskäävästä

Valkea lampaankääpä on herkullinen ruokasieni. Katso vinkit lampaankäävän tunnistamiseen ja käyttöön.

Näin tunnistat lampaankäävän

Lampaankääpä (Albatrellus ovinus) kasvaa varsinkin sammaleisissa ja rinteisissä kuusikoissa ja tuoreissa kangasmetsissä. Sieni on kiitollinen kerättävä, sillä se kasvaa usein parvina ja samasta paikasta voi löytää helposti kassillisenkin lampaankääpiä. Sieni on maan etelä- ja keskiosassa yleinen, pohjoisessa paikottainen. Lampaankääpää kannattaa etsiä elokuusta lokakuuhun.

Lampaankäävän löytää helposti, sillä valkea sieni kiinnittää huomiota sammalen keskellä. Lampaankäävän lakki on tukeva, pinnaltaan kuiva, muodoltaan epäsäännöllisen mutkainen ja kooltaan 5–20 cm leveä. Nuorten sienten lakki on kermanvaalea ja sileä, vanhemmissa lakeissa taas on harmahtavan kellanruskea sävy ja vähän suomuinen tai halkeileva pinta. Sienen tanakka jalka on lyhyt, kiinteä ja vaalea. Lakin alapintaa peittää vaalea ja hyvin tiheä samettisen tuntuinen pillistö, joka on tiiviisti kiinni mallossa. Ylivanhat lampaankäävät maistuvat karvaalta ja ovat usein täynnä toukkia, joten kerää sienikoriisi vain nuoria ja hyväkuntoisia sieniä.

Lampaankaapa artikkelikuva Kuvassa: Lampaankääpä

Lampaankääpä vai typäskääpä?

Lampaankääpää on turvallista poimia, koska se ei muistuta mitään myrkyllistä sientä.

Lampaankääpä sekoitetaan yleisimmin typäskääpään, joka sekään ei ole syömäkelvoton, mutta maistuu kitkerältä. Sienten ulkonäössä on onneksi pieniä eroja, jotka auttavat tunnistamisessa. Lampaankäävän lakki on kellertävän harmaanruskea ja usein vähän suomuinen, typäskäävän lakki taas vivahtaa enemmän oranssiin. Typäskäävät ovat usein jaloistaan yhteenkasvaneita rykelmiä. Lampaankäävät kasvavat enemmän yksittäin.

Myös sienten haju on erilainen. Typäskäävässä on aromaattinen haju, kun taas lampaankääpä on melko tuoksuton. Lakkien väri voi vaihdella sienten iän mukaan, joten paras tunnistuskeino on sienen leikkaaminen: lampaankääpä muuttuu leikkuupinnaltaan ja kypsennettäessä sitruunankeltaiseksi, typäskääpä taas aavistuksen ruskeaksi, jos ollenkaan. Värieron huomaa helpoiten paistinpannulla, mutta metsässä sientä voi tunnistamisen helpottamiseksi kuumentaa aavistuksen sytkärillä.

Lampaankäävän voi sekoittaa myös vuohenkääpään tai vaaleaorakkaaseen. Ne erottaa siitä, että vuohenkääpä on pienempi, kasvaa männikössä ja sen leikkuupinta ei vaihda väriä. Vaaleaorakkaalla taas ei ole pillistöä vaan tilalla piikit eli orat.

typaskaapa artikkelikuva Kuvassa: Typäskääpä

Lampaankääpä keittiössä

Lampaankääpä on kolmen tähden sieni eli erinomainen ruokasieni. Kypsennettäessä sienen malto vihertyy hiukan. Maku on mieto ja rakenne mukavan kiinteä. Lampaankäävän lakkeja voi paistaa kokonaisina voissa ja syödä sellaisenaan tai leivittää, paistaa ja käyttää vaikkapa hampurilaispihveinä. Lampaankäävästä tulee mainio sienilasagne, -keitto, -pizza tai -muhennos. Lampaankääpää voi myös säilöä. Se sopii hyvin suolattavaksi, kuivattavaksi tai kiehautuksen jälkeen pakastettavaksi.