Craft, sour, IPA ja farmhouse: Hartwallin olutopas listaa loppuvuoden ajankohtaiset trendit

Kaikki rakastavat olutta. Sitä tuotetaan 200 miljardia litraa vuodessa, mikä tekee siitä ylivoimaisesti kulutetuimman alkoholijuoman maailmassa. Yhdenlaisesta juomasta ei kuitenkaan voi puhua, sillä viime vuosikymmeninä olutmarkkina on jakautunut yhä pienempiin panimoihin ja pienempiin tuote-eriin.

Trendi on kansainvälinen. Hartwallin tuotepäällikkö Ari Nykäsen mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa oli 80-luvun puolivälissä 47 panimoa, ja nyt niitä on reilusti yli 5 000. Vaikka muutos on ollut Suomessakin viime vuosina nopeaa, kansainväliset trendit rantautuvat pohjolaan hieman viiveellä. Siitä huolimatta meillä on aktiivisia olutharrastajia sekä intohimoa ja osaamista kehittää alaa täälläkin.

”Siinä, missä viisi vuotta sitten Suomessa oli kolmisenkymmentä panimoa, nyt niitä on lähes 90”, Nykänen kertoo. ”Oluttapahtumia on vuosi vuodelta enemmän, ja ne lisäävät kuluttajien tietoisuutta valikoiman monipuolisuudesta.”

Hyvä pohja käsintekemiselle

Puhtaista raaka-aineista rakkaudella valmistettua pieneräolutta kutsutaan craft-olueksi tai käsintehdyksi olueksi. Määritelmät vaihtelevat lähteiden mukaan, mutta craft-oluiden suosio kasvaa Suomessa ja kansainvälisesti.

”Craft-oluiden suosio alkoi kasvaa Yhdysvalloissa jo 1980-luvun alussa, ja vasta 15-20 vuotta myöhemmin Euroopassa”, kertoo Royalunibrew’n panimomestari Anders Kissmeyer.

Craft-trendin taustalla on Kissmeyerin mukaan halumme tietää, mistä tuotteemme tulevat ja kuka ne on valmistanut. Craft-oluiden kuluttaja on tiedostava, kriittinen ja itsenäinen.

Koska ison panimon volyymit ovat liian suuria käsintekemiseen, suurimmat panimot tekevät paljon yhteistyötä pienten panimoiden kanssa ja avaavat uusia, erillisiä pienpanimoita. Hartwallinkin uuden erikoisolutpanimon ensimmäiset tuotteet on suunniteltu tuotavaksi markkinoille syyskuussa.

Craft-olutta 200 vuoden kokemuksella

Suomessa on hyvät edellytykset kehittää craft-olutkulttuuria. Ari Nykänen painottaa kotimaisen oluen olevan kaikilla mittareilla todella korkealaatuista.

Niin intohimolla me Suomessa olemme suhtautuneet olueen, että laki on aikanaan velvoittanut talonpojat viljelemään humalaa jopa 40 salkoa vuodessa. Kieltolait ja raittiusliikkeet eivät tuhonneet suomalaista olutkulttuuria, vaan se on kehittynyt nykyisen kaltaiseksi 200-vuotisen panimoperinteen tuloksena.

Eikä ihme, sillä meillä on intohimon lisäksi luontaisen puhtaat, aidot raaka-aineet.

”Eräs tärkeimmistä oluen raaka-aineista on puhdas vesi. Hartwallilla esimerkiksi käytetään soraharjujen suodattamaa lähdevettä sellaisenaan, eikä sitä tarvitse erikseen käsitellä panimon tarpeisiin.”

Trenditietoinen hakee aromeita

Nykäsen mukaan craft-oluiden rinnalla itää klassisten, puhdaslinjaisten ja tyylikkäiden oluiden trendi. ”Esimerkiksi Yhdysvalloissa perinteiset oluttyylit kuten pils nostavat päätään”, hän kertoo. ”Kun joku tekee vaikkapa tosi onnistuneen saksalaistyylisen pilsnerin, muut innostuvat ja tekevät siitä oman variaationsa. Trendi leviää kuin lumivyöry.”

Yksittäisistä oluttyyleistä Nykänen ja Kissmeyer mainitsevat sour-oluet ja farmhouse alet. Nykänen uskoo, että IPA-buumin voimakashumalaisuuden rinnalle tulevat IPAt runsaalla ja tuhdilla aromimaailmalla. Markkinoilla kannattaa tarkkailla myös oluita, joissa perinteisten raaka-aineiden lisäksi on käytetty esimerkiksi marjoja ja hedelmiä tai mausteita.

”Jos haluat tehdä vaikutuksen olutpiireissä tänä vuonna, sano kyllästyneesi IPAan. Tilaa lähimmän pienpanimon tuottama farmhouse ale ja kerro suunnittelevasi ensi kesäksi patikkareissua koillis-Englantiin Hill Farmsteadin panimon tuntumaan”, Kissmeyer kuvailee hymyillen.

Tavoitteena olutkulttuurin edistäminen

Vaikka olutmarkkina pirstaloituu, 95 prosenttia myydystä oluesta on edelleen lageria, niitä tuttuja keskioluita, ja 85 prosenttia oluesta myydään vähittäiskaupassa. Nykänen ei halua kuitenkaan ajatella, että suurimmat panimot kilpailevat lähtökohtaisestikaan pienpanimoita vastaan. Hänen mukaansa alaa pitää viedä yhdessä eteenpäin.

”Erilaisten oluttyylien kehittäminen on kaikkien alan toimijoiden etuoikeus panimon kokoon katsomatta”, hän toteaa. Kyse on pohjimmiltaan kuluttajan palvelemisesta ja ilahduttamisesta.

”Tavoitteena on, että päivän päätteeksi meillä on hyvä olut, oli kattila iso tai pieni”, Nykänen kiteyttää. ”Jokaisen suomalaisen pitäisi olla utelias ja rohkea kokeilemaan uutta.”

Juttu on ilmestynyt myös Hartwallin omassa lehdessä, Pointissa