Näin mittaamme ruokaostosten hiilijalanjäljen
Päivitetty 15.1.2024K-Ostosten hiilijalanjälkimittari ja ilmastotaso tarjoavat havainnollisen kokonaiskuvan ruokaostosten ilmastovaikutuksista.
Mitä ilmastoystävällisempiä valintoja ruokakaupassa teet, sitä korkeampi K-Ostosten ilmastotasosi on. Kokonaiskuvan lisäksi hiilijalanjälkimittarissa voi pureutua syvällisemmin yli viidenkymmenen elintarviketuoteryhmän hiilijalanjälkeen, jotka sisältävät K-ruokakauppojen suosituimpia tuotteita. Alla olevassa taulukossa kerromme näiden yli 50 tuoteryhmän hiilijalanjäljen, eli niiden ilmastovaikutukset vaihteluväleinä. Vaihteluvälit kuvaavat tuoteryhmien sisältämien tuotteiden ilmastovaikutusten suuruusluokkia. K-Ostosten hiilijalanjälkimittari on rakennettu Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvioiden pohjalta. Tuoteryhmäkohtaiset arviot auttavat hahmottamaan ostoskorisi ilmastovaikutusten suuruusluokkaa yleisellä tasolla ja eri tuoteryhmien osuutta kokonaisuudesta.
Ilmastovaikutuksia kuvaava yksikkö on hiilidioksidiekvivalentti
Tuoteryhmien ilmastovaikutusten vaihteluvälit kuvataan tuotteiden elinkaaristen ilmastovaikutusten arvioinnissa yleisesti käytetyllä yksiköllä, joka on hiilidioksidiekvivalentti. Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv) on kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.
Mitkä vaiheet tuotteiden elinkaaresta huomioidaan arvioissa?
K-ostosten hiilijalanjälkimittarissa käytettävissä ilmastovaikutusarvioinneissa rajaus ulottuu teollisuuden lähtöportille saakka. Arviot sisältävät tuotantoketjun vaiheet maatalouden tuotantopanosten tuotannosta alkutuotantoon (peltoviljely, eläintuotanto) ja edelleen teolliseen valmistukseen. Nämä ovat yleisesti ottaen hiilijalanjäljen kannalta selkeästi merkittävimmät vaiheet. Vähittäiskaupan prosesseja, asiakkaan tekemiä toimia, kauppamatkoja ja ruoanvalmistusta kotona ei ole sisällytetty arvioihin. Arviot eivät sisällä myöskään tuontituotteiden kuljetuksia tuontimaista Suomeen. Yksittäisten tuotteiden tasolla ulkomaan rahtikuljetukset edustavat tuotteen elinkaarisista ilmastovaikutuksista tyypillisesti vain pientä osaa.
Arvioita ilmastovaikutuksista ei lasketa erikseen esimerkiksi kotimaisille tai tuontituotteille tai luomu- ja lähituotteille. Poikkeuksena tästä ovat naudanliha, broileri ja kananmuna, koska K-ruokakaupat myyvät lähes pelkästään suomalaista tuoretta naudanlihaa, broileria ja kananmunia. Niille on siis käytetty vain suomalaisten tuotteiden ilmastovaikutusarvioita, joita on kuitenkin verrattu kansainvälisiin tutkimuksiin ja todettu niiden kanssa samansuuntaisiksi.
Lähdeaineistoa on päivitetty huhtikuussa 2023
Tutkittua tietoa tulee jatkuvasti lisää ja seuraamme hiilijalanjäljen laskennan kehittymistä aktiivisesti. Aineistoa koottiin ensimmäisen kerran vuonna 2019 ja on päivitetty vuonna 2023 useiden tuoteryhmien osalta.
Päivityksen myötä kertoimet ovat tarkentuneet ja laskenta kohdistuu yhä useampaan tuoteryhmään. Esimerkiksi lastenruoat ovat nyt mukana laskennassa. Päivitys vaikutti muun muassa seuraaviin tuoteryhmiin: kahvi, maito ja maitovalmisteet, juustot, ravintorasvat ja öljyt, salaatit ja kaalit, tomaatit ja kurkut, broilerin-, naudan- ja porsaanliha, tuore kala ja lastenruoka. Tämän vuoksi hiilijalanjälkesi voi nousta tai laskea, vaikka ostaisit samoja tuotteita kuin ennen päivitystä. Kaikkiaan ensimmäisen koosteen aineisto täydentyi kymmenillä uusilla lähteillä. Lisäksi hyödynnettiin Luken julkaisematonta aineistoa.
Eri tuoteryhmien ilmastovaikutusarviot taulukossa
K-Ostosten hiilijalanjälkimittarissa hyödynnettävät eri tuoteryhmien ilmastovaikutusarviot on esitetty taulukossa vaihteluväleinä.
| Tuoteryhmä | kg CO2-ekv / kg tuotetta |
|---|---|
| Oluet, (siiderit, lonkerot) | 0,5 – 0,8 |
| Mehut ja kausittaiset juomat | 0,6 – 1,3 |
| Virvoitus- ja energiajuomat | 0,1 – 1,0 |
| Kahvi | 2,0 – 9,0 |
| Pikakahvi | 6,9 – 17 |
| Tee | 2,6 – 21 |
| Kaakao | 0,3 – 2,8 |
| Maito | 0,9 – 1,2 |
| Maitovalmisteet | 1,1 – 3 |
| Juustot | 7,5 – 16,6 |
| Tuorejuustot | 4,3 – 10,1 |
| Jogurtit | 1,1 – 1,7 |
| Öljyt | 0,5 – 4,7 |
| Voi ja levitteet | 1,1 – 11 |
| Kananmunat | 2,7 |
| Maitoa ja maitotaloustuotteita korvaavat kasvipohjaiset tuotteet | 0,3 – 1,5 |
| Salaatit | 0,2 – 2,7 |
| Kaalit | 0,3 – 0,6 |
| Tomaatit ja kurkut | 0,1 – 3 |
| Muut vihannekset | 0,1 – 3 |
| Sipuli | 0,1 – 0,4 |
| Banaani | 0,3 – 1,1 |
| Sitrushedelmät, omena ja päärynä | 0,1 – 1,2 |
| Muut hedelmät | 0,3 – 1,7 |
| Marjat | 0,7 – 2,7 |
| Juurekset | 0,1 – 0,3 |
| Herneet, pavut ja linssit | 0,3 – 2,1 |
| Sienet | 0,1 – 4,2 |
| Lihajalosteet | 0,3 – 26 |
| Valmisruoka ja einekset | 1,2 – 4,7 |
| Broileri (ml. marinoitu), (kana ja kalkkuna) | 2,8 – 4,0 |
| Naudanliha | 36 – 46 |
| Porsaanliha (ml. marinoitu) | 3,6 – 6,9 |
| Tuore kala | 0,3 – 5,0 |
| Pyydetty kotimainen kala, keskiarvo | 0,4 – 2,7 |
| Kasvatettu kotimainen kala | 3,7 – 8,9 |
| Silli, ulkomainen, pyydetty | 2,0 – 6,4 |
| Lohi ja taimen, ulkomainen, kasvatettu | 4,1 – 6,7 |
| Kalajalosteet, äyriäiset, nilviäiset | 1,9 – 15 |
| Maitoa ja munaa sisältävät proteiinituotteet | 2,6 – 6,1 |
| Vegaaniset kasviproteiinit | 0,8 – 2,5 |
| Lampaan liha | 14 – 37 |
| Leipä, keksit ja leivonnaiset | 0,5 – 4,5 |
| Sipsit ja naposteltavat | 1,7 – 2,5 |
| Pähkinät ja siemenet | 0,6 – 5,2 |
| Suklaa ja muut makeiset | 1,7 – 4,2 |
| Jäätelöt | 1,9 – 3,3 |
| Murot (ja myslit) | 2,2 – 3,1 |
| Pasta (ja vehnänuudeli) | 0,8 – 1,0 |
| Riisi (ja riisinuudelit) | 1,8 – 3,8 |
| Jauhot ja suurimot | 0,7 – 1,8 |
| Leikkokukat | 0,4 – 8,5 |
| Lastenruoka | 0,3 – 5,6 |
| Äidinmaidonkorvikkeet, valmiit korvikkeet | 2,0 |
| Äidinmaidonkorvikkeet, korvikejauheet | 7,1 – 11 |
| Lasten puurot ja vellit | 0,8 – 2,4 |
Tuoteryhmärivillä on joitain suluissa olevia tuoteryhmiä. Kyseinen ryhmä saa rivillä olevan arvion, mutta siitä ei löydy tarkkaa tutkimustietoa. Siksi suluissa olevien tuoteryhmien osalta on tehty olettama, että ilmastovaikutus on hyvin lähellä arvioidun tuoteryhmän ilmastovaikutusta.
Lue koko raportti tästä!