Makeat viinit

Makeat viinit

Makeita viinejä ei kannata karttaa, vaikka olisitkin enemmän kuivien viinien ystävä. Viiniposti kertoo, millainen on makeiden viinien historia, ja millaisten jälkiruokien seuraksi makeat viinit kannattaa parittaa.

Makeat viinit ovat 2000-luvulla joutuneet altavastaajan asemaan kuivien viinien vallattua niin kauppojen hyllyt kuin viinikaapitkin. Makeus saatetaan yhdistää mielikuvana nuoruuteen tai pehmoiluun – ehkä siksi, että lievästi jäännössokeriset viinit vetoavat usein aloitteleviin viinin juojiin. Kuitenkin eräät kaikkein kalleimmista ja arvostetuimmista viineistä kuten sauternes, tokaji tai trockenbeerenauslese ovat nimenomaan makeita.

Kuivien viinien ihannointi on itseasiassa nuori ilmiö viinien pitkässä historiassa. Antiikin roomalaisten halutuin viini oli makeaa, ja keskiajalla venetsialaiset ja genovalaiset kauppiaat tahkoivat omaisuuksia juuri makeilla viineillään. Saksan ja Itävallan viinilainsäädäntö sisältää edelleen viinien laatuluokituksen rypäleiden saavuttaman makeusasteen perusteella – erityisesti viileässä ilmastossa korkean sokeripitoisuuden saavuttaminen, kun oli (ja on) haasteellista.

Lähes kaikki menestystuotteet aina 1900-luvulle saakka ovat olleet makeita: samppanja, portviini, madeira, sherry, recioto, sauternes, eiswein, trockenbeerenauslese… Esimerkiksi kuivat, tai edes kuivahkot kuohuviinit ja makeasta reciotosta vahingossa syntynyt amarone alkoivat myydä vasta 1900-luvun loppupuolella!

Makeat tyypit

  • Vendage tardive/vendemmia tardiva/late harvest
  • Jalohome
  • Eiswein/Icewine eli ”jääviini”
  • Kuivatut rypäleet

Tutustu näihin makeiden viinien tyyppeihin tarkemmin Viinipostissa!
Kaipaatko suosituksia jälkiruokiesi kumppaniksi? Lue artikkeli kokonaisuudessaan Viinipostista ja nappaa mukaasi makeat viinisuositukset!

Sinua saattaisi kiinnostaa