125 vuotta makuelämyksiä

125 vuotta makuelämyksiä

Fazerin perheen, yrityksen ja tuotteiden historia on yksi ja sama tarina. Pohjan kaikelle loi yrityksen perustaja Karl Fazer. Perheyrityksen tarina alkoi vuonna 1891, kun Fazer perusti ranskalais-venäläisen konditoriansa Helsingin Kluuvikatu 3:een.

Rohkea ja ennakkoluuloton Karl Fazer (1866 – 1932)

Karl Fazer oli Sveitsistä Suomeen muuttaneiden Dorothea ja Eduard Fazerin neljästä pojasta nuorimmainen. Karl piti poikavuosinaan eniten metsissä vaeltelusta ja hänestä oli määrä tulla metsänhoitaja. Isä närkästyi kovasti, kun poika koulun jälkeen valitsikin sokerileipurin ammatin: siltä pohjalta ei isän mielestä voinut kasvattaa minkäänlaista merkittävää yritystä.

Ammattikoulutus oli hankittava ulkomailta. Kansainvälinen ja hienostunut Pietari oli paras mahdollinen kohde tulevalle sokerileipurille. Karl Fazer pääsi 18-vuotiaana oppipojaksi arvostettuun G. Berrinin konditorialiikkeeseen ja sai sieltä hyvän kisällikirjeen eli todistuksen. Ammattilaisen papereilla hän työskenteli myös muissa kuuluisissa liikkeissä Pietarissa sekä myöhemmin Berliinissä ja Pariisissa. Vihdoin 25-vuotiaana Fazer oli valmis näyttämään taitonsa kotikaupungissaan Helsingissä.

Kesäkuussa 1891 nuori yrittäjä Karl Fazer julkaisi ensimmäisen sanomalehti-ilmoituksensa:

”Karl Fazer, Ranskalais-Venäläinen Konditoria vastaanottaa Konvehdin, Glassin ja Sokerileivosten, Teeleipien ja Pyramiidien sekä Tanssiais- ja Hääbufettien tilauksia. Huom. Liike avataan syyskuussa.”

Helsinkiläiset ihastuivat paikkaan heti. Kahvilasta tuli viereisen yliopiston väen ja muidenkin kaupunkilaisten kohtaamispaikka.

Suomalaisen makeisteollisuuden alku

Vuonna 1894 Fazer aloitti suklaalevyjen ja -konvehtien valmistamisen ja Kluuvikadun tilat kävivät ahtaiksi. Tehtävää varten vuokrattiin kuuden huoneen tilat Pursimiehenkadulta, josta alkoi Suomen teollinen makeistuotanto. Suklaamestarit tulivat idästä, sillä venäläinen suklaanvalmistustaito oli yhtä arvostettua kuin sveitsiläinen tai ranskalainen. Tehtaassa työskenteli 12 miestä ja kuusi naista, jotka valmistivat suklaatuotteita käsityönä. Myös omistaja Karl Fazer osallistui tehtaan työhön joka päivä aamukuudesta alkaen.

Fazerin tehtaan ensimmäinen makeinen oli nimeltään Keisarisekoitus. Lähes alusta lähtien valmistettiin myös Kiss-Kiss -karamelleja. Niistä tuli nopeasti kestosuosikki, joka on myynnissä yhä tänä päivänä. Makeisten kysyntä lisääntyi, tuotevalikoima ja toiminta laajenivat ja syyskuussa 1897 vietettiin Tehtaankadulla oman kiinteistön ja uuden nelikerroksisen tehtaan avajaisia.

Tuotteet saivat palkintoja kansainvälisissä näyttelyissä, mikä mahdollisti viennin aloittamisen.

Ensimmäinen vientierä niin sanottuja kreikkalaisia pastilleja, suuntautui Englantiin jo vuonna 1898. Yhtiö vei ”marmelaatia” ja suklaakonvehteja Skandinaviaan, Saksaan, Belgiaan, Hollantiin ja Englantiin sekä Amerikkaan, Afrikkaan ja Australiaan. Vientitavarat varustettiin ylpeästi kirjoituksella ”Made in Finland”.

Makeispuolella toiminta laajeni koko 1900-luvun ajan. Tänään Fazerin makeistuotteet valmistetaan Suomessa – Vantaalla, Lappeenrannassa ja Karkkilassa.

Aistikkaat kääreet ja kantaaottavat pakkaukset

Karl Fazerin johtoajatus oli, että tuotteiden menekin määrää hyvä maku ja korkea laatu. Jokaiselle tuotteelle piti valmistaa ”puku”. Käärepaperien kuvittajina oli nimekkäitä taiteilijoita, kuten Akseli Gallen-Kallela ja Tove Jansson. Etiketeissä käytettiin suurmiesten kuvia ja pakkauksilla otettiin kantaa ajankohtaisiin asioihin. Karamellipaperilla onniteltiin Jean Sibeliusta hänen syntymäpäivänään ja peltisen pastillirasian kannessa juoksi Paavo Nurmi siniristilippu taustanaan.

Sininen oli Karl Fazerille tärkeä symboliväri, joka viesti hänelle rakkaasta Suomen luonnosta sekä vihdoin itsenäisestä isänmaasta. Fazerin Sininen, joka sai alkunsa lahjareseptin pohjalta vuonna 1922, on yhä nykypäivänä tuotteena ja tavaramerkkinä tarkoin varjeltu.

Uunin täydeltä hyvää leipää

Myöhemmin Fazerilla aloitettiin ruokaleivän leivonta, aluksi pienessä mittakaavassa Kluuvikadulla. Suomalaisesta ruisleivästä tuli tärkeä osa leipomotoimintaa vuonna 1958, jolloin Fazer osti Oululaisen leipomon. Oululaisen laajassa leipävalikoimassa oli kaksi tuotetta ylitse muiden, jälkiuunileipä ja hapankorppu. Niiden suosiota eivät kuluneet vuosikymmenetkään ole horjuttaneet.

Fazerilla oli aluksi Helsingissä omat leipämyymälät. Vuodesta 1952 lähtien on tuoretta leipää toimitettu vähittäiskauppojen myyntiin.

Innovointi on myös leipomotoiminnassa tärkeää. Fazer toi vuonna 1966 kauppoihin Suomen ensimmäiset, myyntipakkauksiin valmiiksi viipaloidut paahtoleivät. Samaan aikaan leivänpaahtimista tuli suosittu häälahja nuorille pareille. Nykyään paljon voimavaroja suunnataan muun muassa ruis- ja kauratuotteiden kehittämiseen ja tutkimukseen.

Tänä päivänä Fazerilla on Suomessa viisi isoa leipomoa, yli 40 kaupan tiloissa toimivaa lähileipomoa sekä viisi leipomomyymälää. Lisäksi jauhoja jauhaa oma Fazer Mylly, joka rakennettiin Lahteen 1971. Maailman ensimmäinen automatisoitu kauramylly otettiin käyttöön Lahdessa vuonna 2013. Suomalaisen leipäkulttuurin vaikutteita ja talon teknologiaosaamista on siirtynyt myös Fazerin leipomoihin Ruotsiin, Venäjälle ja Baltiaan.

Fazerin tunnetuimpia brändejä

Pihlaja 1895
Kiss Kiss 1897
Mignon 1896
Fazerin Sininen 1922
Fazer Salmiakki 1938
Oululainen Jälkiuunileipä 1947
Oululainen Hapankorppu 1955
Fazer Dumle 1960
Fazer Geisha 1962
Fazer Paahto 1966
Fazer Marjapiirakka 1971
Amica 1976
Oululainen Reissumies 1978
Fazer Tutti Frutti 1989
Fazer Puikula 1997
F8 2009
Fazer Alku Puurot 2014

Sinua saattaisi kiinnostaa