Äitien tekemää ruokaa

Äitien tekemää ruokaa

Kun ruoka ja sen tekeminen on parasta ikinä. Siitä syntyi vuonna 1957 Saarioinen Sahalahden kirkonkylään. Saarioisten laatikot viettävät pian 60-vuotisjuhlaa. Tiedätkö, mihin niiden vuosikymmenten voittokulku perustuu?

Laatikkoruoat ovat olleet suomalaisten suosikkiruokia jo vuosikymmeniä. Tänä päivänä joka neljäs suomalainen kertoo syövänsä laatikoita kerran-kaksi viikossa. Makaronilaatikko on monen ikisuosikki ja Saarioisen laatikoista myydyintä, maksalaatikkoa, valmistetaan 8 miljoonaa rasiaa joka vuosi. Rusinoilla tai ilman.

Laatikkoruoat kuvastavat aikaansa

Saarioinen aloitti valmistamiensa uunilaatikkoruokien myynnin töistä kotiin kiiruhtaville perheenäideille vuonna 1957. Valmiina ostettava ruoka oli jotain aivan uutta ja ensimmäiset asiakkaat olivatkin aikansa edelläkävijöitä, jotka näkivät valmislaatikoissa mahdollisuuden helpottaa arkeaan. 

80-luvulla laatikoista tuotiin markkinoille Ekotuote-versiot ja 90-luvulla laatikkoja ryhdyttiin lämmittämään mikroaaltouuneissa. 2000-luvun alkua sävyttivät etniset maut. Vastikään Saarioinen toi kauppoihin vegaaneillekin sopivat Thai curry- ja Italian tomaatti-spagetti -laatikot.Laatikot

Suomalaiset ovat laatikkokansaa

Saariositen valmisruokalaatikoita syödään kaiken kokosissa talouksissa. Ne maittavat kaikenikäisille ja yhtä lailla miehille kuin naisille. Yhteistä laatikkokansalle on se, että he eivät ole niinkään kiinnostuneita uutuuksista, vaan hakevat hyvältä maistuvaa tuttua arkiruokaa, joka ei liialti kurita kukkaroa. 

Kansainvälisten makujen vastapainoksi kuluttajat arvostavat perinteitä ja lähiruokaa: suomalaista ruokakuluttuuria, pohjoisen luonnon raaka-aineista ja ruokaa, jota äidit tekisivät. Lisäksi suuri osa Saariosten laatikoiden raaka-aineista saadaan omilta viljelmiltä. Sama pellolta pöytään –periaate on pätenyt yrityksen alkuajoilta aina tähän päivään.

Laatikkoruoat kuuluvat Suomessa erityisesti jouluun. Esimerkiksi lanttu-, peruna- ja maksalaatikko ovat päätyneet koko kansan joulupöytiin maakuntien pitopöydistä.

Lue Saarioisten tarina ja tutustu klassikkolaatikoiden historiaan Saarioinen.fi-sivuilla >>

Sinua saattaisi kiinnostaa