Kauhanheiluttaja Kati Jaakonen

Ennen Hellapoliisi-blogin suursuosiota Kati teki uransa keittiötöissä, mutta jo lapsena hän sai tottua pilkkomiseen, raastamiseen ja paistamiseen. Kun Kati oli alakouluikäinen, Katin äiti joutui viettämään pitkiä aikoja sairaalassa, ja isä taas oli paljon äidin luona. Kati siivosi ja kokkasi nuoremmalle veljelleen ja piti huolta, että aina oli jotain tarjottavaa vieraille.

”En ole yhtään katkera. Totuin vain lapsena siihen, että jos jotain haluaa, se pitää tehdä itse.”

Nyt Katin tyttäret ovat niitä, jotka kotona leipovat mokkapaloja ja unelmatorttua, ja tekevät toisinaan makaronilaatikon. Kati kokkaa töissä, ja usein hän tuo perheelle ruoan työpaikalta. Aika usein työpäivät tosin venyvät jopa yhteentoista saakka illalla. Vapaapäiviä ei juuri ole.

Kasvisruoka innostaa

Hellapoliisi-sivuston tarina alkoi nuorimman tyttären kastejuhlatarjoiluista, kun Kati latasi yksitoista vuotta sitten uuteen Hellapoliisi-blogiinsa kastekakkuna toimineen tiramisun ohjeen.

Blogista on kasvanut ruokasivusto, jolla on yli 100 000 viikkokävijää. Kati on nyt myös laajentanut toimintaa. Pinkillä ja mustalla vuorattu keittiö, jossa Kati napsauttaa uunin päälle juureksia varten, on vuokrattavana juhlia ja muita tapahtumia varten. Lisäksi Kati on julkaissut yli 40 kokkikirjaa. Yksi viimeisimmistä on kasvisreseptejä esittelevä Vegeruokaa – Nyhtökauraa & Härkistä.

Katin mielestä nyhtökauran ja härkiksen tapaisia kasviproteiineja pitäisi kehittää vielä enemmän.

”Meitä on täällä miljardeja syöjiä. Miten maapallo sen kestää?”

Katin mukaan Suomen ruokakulttuuri on kuitenkin hyvällä tolalla. Viime vuosina moni on kiinnostunut ruoan alkuperästä. Tuottajia halutaan tukea. ”Vuoden sisällä on tapahtunut ihan kummia. Ihmiset ovat alkaneet arvostaa ruokaa enemmän ja moni näkee ruoanlaiton eteen enemmän vaivaa.”

Rakkaus yrtteihin Aasiasta

Kati nostaa kullanhohtoiset, hunajalla, suolalla ja pippurilla kruunatut juurekset uunista.

”Kasvikset ovat lempiraaka-aineitani. Punajuuret ovat ihan huippuja, juuripersiljat, palsternakka ja selleri...”

Parasta on, että kasviksista loihtii ihan mitä tahansa ruokaa: keiton, padan tai raasteen, jonka voi maustaa etikalla, valkosipulilla, hunajalla ja balsamicolla. Tai kasvispihvit, jotka voi muotoilla juuresraasteesta, joka sekoitetaan simppelisti munan ja jauhojen kanssa.

Katin lasten isä on vietnamilainen, ja perheessä syödään paljon aasialaistyppistä ruokaa. Entiseltä anopiltaan Kati oppikin rakkautensa yrtteihin. Vietnamissa ei niitä säästellä, vaan jokaiseen annokseen kuuluu kunnon puska tuoreita yrttejä.

”Meidän perheen perusruokaa on esimerkiksi broilerikasvispaistos. Maustamiseen käytän paljon chiliä ja valkosipulia.”

Arjessa olennaista on, että ruoka syntyy nopeasti. Kun lähtee töistä myöhään illalla ja juoksee kauppaan viime hetkellä ennen sulkemisaikaa, ei kokkaamiseen riitä kovin paljon energiaa.

”Olen haaveillut, että jonakin lauantaipäivänä voisimme mennä kauppaan normaaliin aikaan, silloin kun muutkin ihmiset, tehdä hyvää ruokaa, lämmittää saunan ja syödä herkkuja.”