Valintoja kalatiskillä

Kuluttajan kalaoppaassa suomalainen kirjolohi löytyy suositeltavien ja kestävien kalalajikkeiden joukosta. Ruokintatekniikoiden ja rehun koostumuksen kehittyminen on vähentänyt kirjolohikasvatuksen ympäristövaikutuksia.

Oppaan rinnalla valintoja linjaa kansallinen lohistrategiaryhmä, joka on sitoutunut kohentamaan lohi- ja meritaimenkantoja vuoteen 2020 asti ulottuvilla toimenpiteillä. Ryhmässä on mukana 27 tahoa, muun muassa viranomaisten, ammatti- ja vapaa-ajankalastajien, ympäristö-järjestöjen ja kaupan edustajia. Kalervon mukaan laaja yhteisymmärrys tukee Itämeren lohen luonnonkannan vahvistumista siten, että samaan aikaan turvataan myös ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen edellytykset.

Ruokakesko on sitoutunut noudattamaan työryhmän suosituksia, jotka ovat parhaillaan hyväksyttävinä. Vaikka Itämeren lohen luonnonkanta on WWF:n oppaassa merkitty edelleen punaisella, kansallisen lohistrategian lin-jausten mukaisesti K-ruokakaupat voivat myydä villilohta EU:n määrittämien kiintiöiden sallimissa rajoissa. Istutettu rasvaeväleikattu lohi on oppaassa keltaisella valolla. Syömme keskimäärin kuusi kiloa kasvatettua lohikalaa vuodessa. Yli neljä kiloa siitä on norjalaista, joka on harkiten ostettavien lajien listalla. Kasvatetun tuontikalan osalta kannattaa suosia ASC-merkittyjä tuotteita, mikä kertoo vesiviljelytuotannon vastuullisuudesta.

WWF:n kalaoppaassa lajit on merkitty liikennevaloin. Valon väriin vaikuttaa muun muassa kalakannan tila ja kalastuksen vaikutus meriluontoon. Lähes kaikki suomalaiset kalat saavat vihreän valon. K-ruokakaupat suosivat pääosin vihreän sekä osaksi keltaisen valon kalalajeja.