12 vinkkiä vastuulliseen ateriaan

Vastuullisuus on monimutkainen asia, johon vaikuttavat monenlaiset asiat. Koko ruokaketjun vastuullisuuteen vaikuttavat ainakin ympäristö, eläinten hyvinvointi, ravitsemus, työhyvinvointi, paikallinen hyvinvointi ja tuoteturvallisuus. Vastuullisia valintoja kannattaa lähestyä pienin askelin esimerkiksi korvaamalla osa lihatuotteista kasviksilla ja kasviproteiinilla, panostamalla lähellä tuotettuun ruokaan ja välttämällä ruoan pois heittämistä.

1. Suosi kotimaista

Suomalainen ruokavalinta on ruoan laadun, työllisyyden, eettisyyden ja ruokakulttuurin näkökulmasta vastuullinen teko.

• Kun ruoka tulee omasta maasta, sen tuotantoketju on jäljitettävä. Puhdas maaperä, ilma ja vesi sekä fiksut toimintatavat takaavat, että suomalaiseen ruokaan voi luottaa. Sen turvallisuus ja laatu ovat maailman huippua.
• Kotimaisella ruokatuotannolla on myös työllistävä vaikutus. Vastuullinen ruoantuotanto lähtee alkutuotannosta maatiloilta ja jatkuu läpi koko kotimaisen ruokaketjun kuluttajalle saakka.
• Suomessa on hyvät vesivarannot ja riittävästi maapinta-alaa, joten lihantuotanto ei ylitä näiltä osin resursseja. Siksi Suomessa lihan tuotannosta ei ole niin suuria haittoja kuin maissa, joissa kärsistään esimerkiksi vesipulasta.
• Suomalaisen perunan käyttö riisin sijaan on vesivarojen kannalta parempi vaihtoehto.

2. Suosi lähiruokaa

Lähellä tuotettu ruoka merkitsee lyhyempiä kuljetusmatkoja ja siten pienempää hiilijalanjälkeä.

• Pienet yritykset rikastuttavat ruokakulttuuria omaleimaisilla ja usein paikallisesta ruokaperinteestä ammentavilla erikoistuotteillaan.
• Kiinnostava ilmiö ruoka-alalla on artesaaniruoka eli maukkaat, korkealuokkaiset ja yksilölliset tuotteet, jotka valmistetaan pääasiassa paikallisista, huolellisesti tuotetuista raaka-aineista pienimuotoisesti ja usein omalla tilalla.

3. Suosi sesonkia

Valitse ruoan raaka-aineet vuodenaikojen ja sesonkien mukaan.

• Kasvukauden aikana tuotetut kasvikset tarvitsevat vähemmän lämmitysenergiaa, valaistusta ja lannoitteita kuin silloin, jos ne tuotettaisiin muuna aikana.
• Kausikasvikset tunnistaa usein myös edullisuudesta, sillä kasvukauden ulkopuolella kalliit tuotantokustannukset siirtyvät tuotteiden hintoihin. Kausiruoka on myös maultaan ylivoimaista.

4. Suosi luonnon antimia

Luonnossa kasvaneella ruoalla on pienemmät ympäristövaikutukset kuin kasvatetulla.

• Luonnon marjat ovat todellista superfoodia, joka kannattaa poimia talteen.
• Sienistä saat erinomaista proteiinia ja täyteläistä makua moniin ruokiin.
• Kalan hiilijalanjälki riippuu pyydystysmenetelmästä. WWF:n kalaopas auttaa valitsemaan kalatiskillä vastuullisen vaihtoehdon.
• Kotimainen kala kuuluu ilmastoystävän ruokalautaselle. Luonnonkalojen pyydystäminen poistaa vedestä ravinteita ja vähentää rehevöitymistä. Luonnonkalat eivät myöskään kuluta rehua, joten niiden hiilijalanjälki on paljon pienempi kuin kasvatetun kalan. Suosi WWF:n kalaoppaan mukaan esimerkiksi ahventa, haukea, muikkua ja särkeä.
• Riistaeläimet eivät kasva tuotantolaitoksissa vaan elävät luonnollisen elämän. Kestävästi pyydetty riista on ympäristön kannalta hyvä lihavaihtoehto.
• Luonnon villiyrtit kannattaa poimia talteen kunkin kasvukauden alussa. Poimi villiyrtit rikastuttamaan ruokia paikoista, jotka eivät sijaitse teiden tai tuotantolaitosten välittömässä läheisyydessä.

5. Vähemmän punaista lihaa

Jo pienillä ruokavalion muutoksilla ja vastuullisilla valinnoilla on merkitystä ilmastolle.

• Naudanlihan tuotanto kuormittaa ympäristöä suhteellisesti eniten. Naudanlihakilon tuottamisesta syntyy 15 kg hiilidioksidipäästöjä, kun porsaanlihalla ja broilerilla vastaava luku on 5 kg. Vaihtamalla osan naudanlihasta possuun, broileriin tai riistaan, ruoan ilmastovaikutus vähenee huomattavasti.
• Koko ruhon käyttäminen turvasta häntään on järkevää lihan kulutusta. Osta esimerkiksi luullista lihaa ja opettele hauduttamaan siitä herkullisia pataruokia.

6. Kokkaa fiksusti

Myös energiankulutuksen tarkkailu on vastuullisuutta:

• Valitse kattilan koko valmistettavan ruoan määrän mukaan. Suuren kattilan lämmittämiseen ja puhdistamiseen tarvitset enemmän energiaa kuin pienen.
• Valitse keittolevyn kokoinen tai hiukan sitä suurempi kattila, niin et lämmitä levyä turhaan.
• Käytä kattilassa aina kantta, kun kypsennät ruokaa liedellä. Höyryn muodostuminen kuluttaa energiaa, ja ilman kantta keitettäessä energiaa kuluu kolminkertaisesti. Kantta käytettäessä ruoka myös kypsyy nopeammin.
• Paksupohjainen kattila kuluttaa vähemmän sähköä kuin ohutpohjainen.
• Pienennä levyn tehoa heti, kun ruoka alkaa kiehua. Muista myös hyödyntää lieden jälkilämpö.
• Keitä perunat ja kasvikset vähässä vedessä.
• Valmista pienet ruokamäärät mieluummin liedellä kuin uunissa. Uunin käyttö kuluttaa eniten energiaa, joten silloin kuin uuni lämmitetään, kannatta ruokaa valmistaa suurempi määrä kerralla.
• Lämmitä ja kypsennä pienet annokset mikroaaltouunissa. Mikrolla kokkaaminen on ekotehokasta.

7. Vältä ruokahävikkiä

Ruokahävikin välttäminen on tärkeä osa vastuullista kulutusta:

• Suunnittele: Osta vain sen verran kuin tarvitset, vältä heräteostoksia ja liian suuria pakkauksia, tarkasta tuotteen käyttöikä ja hyödynnä mahdollisuuksien mukaan myös alennettuja tuotteita.
• Säilytä oikein: Syö kaikki, mitä olet ostanut. Avaa uusi paketti vasta, kun edellinen on loppunut. Sijoita jääkaapin etuosaan nopeimmin pilaantuvat tuotteet, niin ne tulevat helpommin käytettyä. Pakasta leipä viipaleina ja käytä tarpeen mukaan.
• Arvioi ja tuunaa: Jos ruokaa jäi tähteeksi, käytä se osana seuraavan päivän ateriaa, pakasta ylijäänyt ruoka. Arvioi aisteillasi eli katso, haista ja maista, voiko ruokaa syödä.
• Kertaa mitä eroa on parasta ennen -päiväyksellä ja viimeisellä käyttöpäivällä.

8. Merkit kertovat vastuullisuudesta

Vastuullisuusmerkit ovat yksi keino kertoa ruokaketjusta kuluttajille. Ruokaketjulla tarkoitetaan vaiheita, joiden kautta ruoka kulkee pellolta kuluttajan pöytään asti. Jotta ketju olisi vastuullinen, on sen jokaisen osan toimittava vastuullisesti ja huolehdittava ympäristöstä, eläimistä, työntekijöistä ja turvallisuudesta. Ruokaketjun tulisi kertoa avoimesti ja selkeästi mistä ruoka on peräisin ja miten se on tuotettu. Merkityt tuotteet täyttävät tietyt vastuullisen tuotannon kriteerit.

• Sirkkalehtimerkistä tunnistat varmimmin 100-prosenttisen kotimaisuuden. Kotimaiset Kasvikset ry:n sirkkalehtimerkki on suomalaisten vihannesten, marjojen, hedelmien, kukkien ja ruokaperunan tuotemerkki.
• Luomumerkki kertoo, että ruoka on tuotettu EU:n luomuehtojen mukaisesti ilman rikkakasvien torjunta-aineita, ravinteita kierrättäen ja luonnonvaroja säästäen, eliölajien monimuotoisuutta vaalien, eläinten luontaisia tarpeita kunnioittaen ja hyvinvointia edistäen, ilman tarpeettomia lisäaineita, kuten keinotekoisia väri-, makeutus- ja aromiaineita.
• Joutsenmerkki pyrkii vähentämään tuotannon ja kulutuksen haitallisia ympäristövaikutuksia. Näin varmistetaan sekä kestävä tuotanto että kestävä arvoketju. Asiakas saa lopulta kestävällä tavalla valmistettuja tuotteita.

9. Lajittele pakkausjäte

Muistathan lajitella oikein, jotta pakkausjäte saadaan talteen ja mahdollisesti uusiokäyttöön.

• Lajittele jätteet oikein.
• Suosi kierrätettäviä pakkauksia ja pulloja.
• Käytä muovipussin sijaan omaa kauppakassia.
• Valitse tuotteita, joita ei ole pakattu turhaan. Hedelmiä voi laittaa myös samaan pussiin, ja muista kestokassit.
• Pakkauksen tärkeimpiä tehtäviä on suojata tuotetta ja vähentää tätä kautta hävikkiä. Muovi on tähän tarkoitukseen oivallinen pakkausmateriaali, sillä se säilyttää tuotteiden tuoreuden ja sillä on logistisia etuja, joilla on suora vaikutus hiilijalanjälkeen. Kysymys on enemmänkin siitä, mistä raaka-aineista muovia tulevaisuudessa valmistetaan ja että muovipakkaukset kierrätetään oikein. Muovi ei koskaan kuulu luontoon. EU:n muovistrategian yhtenä tavoitteena on varmistaa, että kaikki EU:n markkinoille saatetut muovipakkaukset ovat vuoteen 2030 mennessä kierrätettäviä.

10. Tuottajalle kiitos

K-ryhmä tekee paljon työtä suomalaisen ruoan arvostuksen nostamiseksi ja viljelijöiden toimeentulon parantamiseksi. Tuottajalle kiitos -toimintamallin tavoitteena on nostaa esille suomalaista ruoantuotantoa ja tuottajia.

Pirkan Tuottajalle kiitos -tuotteita on ollut myynnissä K-ruokakaupoissa vuodesta 2016 lähtien. K-ryhmä maksaa tuotteista lisätuen suoraan tuottajille. Lisätuki on sisällytetty tuotteen hintaan, ja se on tuotteesta riippuen noin 5 prosenttia. K-ryhmä tilittää suomalaisille ruoantuottajille yli 350 000 euron lisätuen osana Tuottajalle kiitos -toimintatapaa. K-ruokakaupoissa myytiin vuonna 2017 noin 6 miljoonaa Pirkan Tuottajalle kiitos -tuotetta.

11. Vastuullisuus kasvatuseläinten olojen kannalta

Eläinten hyvinvointi tulee ottaa huomioon kaikessa eläintuotannossa. Eläinten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa eläimen pito-olosuhteilla, hoidolla, käsittelyllä ja eläinjalostuksella.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on määritellyt eläimen oikeudet, joista ihminen on velvollinen huolehtimaan. Näihin kuuluvat oikeus hyvään kohteluun sekä positiivisiin tuntemuksiin ja kokemuksiin, oikeus lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja elinympäristöön ja oikeus hyvään terveyteen ja toimintakykyyn.

Luomueläintuotannossa on tiettyjä eläinten hyvinvointiin liittyviä eroja tavalliseen eläintuotantoon verrattuna. Esimerkiksi vasikoiden nupouttaminen on sallittu ainoastaan eläinlääkärin suorittamana, ja emakoiden porsitushäkkien käyttö on kielletty.

12. Vastuullisuus ihmisten kannalta

Tuoteturvallisuus merkitsee sitä, että ruoan, jota ostamme kaupasta tai syömme ravintolassa, tulee olla turvallista. Sen tulee olla ladultaan hyvää, ja siitä tulee olla saatavissa riittävät ja totuudenmukaiset tiedot. Se takaa puhtaat ja turvalliset elintarvikkeet ruokapöytiimme.

Suomessa kaupan, teollisuuden ja viranomaisten välinen yhteistyö on erittäin hyvällä tasolla. Tehokkaat yhteiset toimintatavat ovat paras mahdollinen perusta tuoteturvallisuudelle.

Lähteet: Kuluttajaliitto, Martat.fi, WWF:n ruokaopas, Ruokatieto ry, Ruokaa omasta maasta, Luonnonvarakeskus LUKE, hyvääsuomesta.fi, ruokavirasto.fi