Kuinka usein hammasharja pitää vaihtaa?

Suomalaiset vaihtavat hammasharjan uuteen aivan liian harvoin. Keskiverto suomalainen käyttää vuodessa keskimäärin 2 hammasharjaa*, kun hammaslääkärit ja suuhygienistit suosittavat harjan vaihtoa vähintään kolmen kuukauden välein. Harjan oikea vaihtoaika on jo huomattavasti ennen kuin harjakset alkavat harottaa – siinä vaiheessa harjalla kannattaa puhdistaa mieluummin kaakelinvälejä kuin hampaita! Ja erityisesti näin flunssakautena hammasharja kannattaa vaihtaa uuteen aina sairauden jälkeen.

Suomalaisten suunhoito keskitasoa

Suomalaisten suunhoito on muihin Euroopan maihin verrattuna keskitasoa ja esimerkiksi Ruotsiin verrattuna se on heikommalla tasolla. Tuoreen FinTerveys 2017-tutkimuksen mukaan noin 80 % yli 30-vuotiaista naisista ja noin 53 % samaan ikäryhmään kuuluvista miehistä ilmoittaa harjaavansa hampaat kaksi kertaa päivässä, joten sukupuolien väliset erot hampaiden harjausaktiivisuudessa ovat melko huomattavat.

Vuonna 2016 WHO:n julkaiseman raportin mukaan 66 % suomalaisista 11-15 vuotiaista tytöistä ja 53 % pojista kertoo harjaavansa hampaansa kaksi kertaa päivässä. Pepsodent kannustaa vanhempia osallistumaan aktiivisesti terveiden elämäntapojen luomiseen ja opettamaan lapsiaan huolehtimaan suun terveydestä muun muassa harjaamaan hampaansa fluoripitoisella hammastahnalla kaksi kertaa päivässä.

Miksi hammasharjan vaihto kannattaa?

Harjan ikääntyessä ja kuluessa sen puhdistusteho heikkenee huomattavasti. Kolmen kuukauden jälkeen harjan puhdistusteho on jopa 85 % huonompi kuin uuden harjan. Kuluneet harjakset eivät poista plakkia yhtä tehokkaasti ja ne voivat myös vahingoittaa ikeniä. Lisäksi harjaan kertyy erilaisia bakteereja - tutkimusten mukaan vanhassa harjassa voi olla yhtä paljon bakteereja kuin vanhassa tiskirätissä!

Pepsodent Harjanvaihto -kampanjalla muistutetaan suomalaisia vaihtamaan harjansa kolmen kuukauden välein, ja pitämään näin huolta suunsa hyvinvoinnista ja omasta terveydestään. Suun hyvä hoito on tärkeä asia myös kansanterveydellisesti.

Lähteet:

• Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 4/2018.
• WHO julkaisu: Growing up unequal: Gender and socioeconomic differences in young people’s health and well-being. Health Behaviour in School-aged Children -study 2016

) ACNielsen Homescan 03/2018*