Neljä myyttiä proteiinista
Julkaistu 29.2.2024Myytti 1 – Suomalaiset saavat liian vähän proteiinia ruokavaliostaan – TARUA
80 % suomalaisista saa proteiinia ravitsemussuositusten mukaisesti ja osa jopa yli suosituksen (FinRavinto-tutkimus 2017). Suurinta tarve on aktiivisesti liikkuvilla, lapsilla ja ikääntyneillä. Yli 65-vuotiaista vajaa 20 % saa proteiinia liian vähän.
Noin 70 % proteiinista saatiin FinRavinto-tutkimuksen mukaan eläinkunnan tuotteista. Kasviproteiinien osuutta olisi hyvä lisätä sekä ympäristön että terveyden näkökulmasta.
Myytti 2 – Proteiini ei lihota – TARUA
Proteiinia tarvitaan elimistössä moniin eri tarkoituksiin mm. uuden kudoksen luomiseen ja vanhan korjaamiseen. Sitä käytetään myös rakennusaineena hormoneille ja entsyymeille.
Mutta proteiinia käytetään myös energian tuottamiseen. Jos proteiinia saadaan yli tarpeen, varastoituu se rasvaksi kuten muukin ylimääräinen energia.
Myytti 3 – Proteiinia olisi hyvä saada joka aterialla – TOTTA
Erityisesti runsaasti liikkuvilla päivittäisen proteiiniannoksen jakaminen pitkin päivää edistää palautumista ja kehittymistä.
Proteiini pitää hyvin kylläisyyden tunnetta, joten sen säännöllinen nauttiminen voi edistää myös painonhallintaa.
Myytti 4 – Kasviproteiineista puuttuu välttämättömiä aminohappoja – TARUA
Proteiinit koostuvat aminohapoista. Osa aminohapoista on ns. välttämättömiä aminohappoja, joita elimistö ei pysty itse muodostamaan vaan ne on saatava ravinnosta. Myös kasviproteiinit sisältävät kaikkia välttämättömiä aminohappoja, mutta joitakin niistä voi olla tarpeeseen nähden vähän.
Yhdistelemällä päivittäin erilaisia kasviproteiinilähteitä esim. viljaa ja palkokasveja pystyy helposti varmistamaan riittävän välttämättömien aminohappojen saannin.
Myytit ja vastaukset on laatinut Raision ravitsemusasiantuntija Marja Vakkuri.