Raakaruoka
Päivitetty 6.8.2018Raakaruokakokin keittiössä ei ole käyttöä hellalle tai uunille. Ruoat valmistuvat tehosekoittimella, monitoimikoneella, kasviskuivurilla ja raastinraudalla.
Syyt raakaruokaan siirtymisessä ovat pääsääntöisesti terveydellisiä. Kun ruokaa ei kuumenneta yli 40-47 asteiseksi, monissa elintoiminnoissa elintärkeät entsyymit säilyvät paremmin. Myös vitamiinit säilyvät ja tyydyttymättömät rasvat pysyvät parhaassa muodossaan.
Raakaruokailijan ruokavalio koostuu vihanneksista, juureksista, palkokasveista, marjoista, hedelmistä, siemenistä, pähkinöistä, iduista, merilevästä ja kylmäpuristetuista öljyistä.
Lähes kaikesta voi tehdä raakaa
Raakaruokavalion noudattaminen vaatii jonkin verran aikaa ja kekseliäisyyttä. Periaatteessa kuitenkin lähes kaiken voi valmistaa myös raakana.
Kukkakaaliriisi valmistuu muruksi monitoimikoneessa ja korvaa normaalin riisin. Kesäkurpitsapasta syntyy kuorimaveitsellä tai vihannessorvilla. Mantelista sekä cashewpähkinästä valmistuu tehosekoittimella tahnoja, jotka korvaavat kerman, majoneesin ja tuorejuuston. Tahnoja voi käyttää erilaisissa kastikkeissa, dipeissä sekä kakun täytteinä.
Terveellisempää herkuttelua
Onko raakaleivonta jo tuttua? Kuka olisi uskonut, että ilman sokeria, kermaa, voita ja vehnäjauhoa voi valmistaa oikeasti hyviä leivonnaisia ja muita jälkiruokia? Kokeile alkuun vaikkapa helppoja palleroita raakasuklaasta.
Melkein mikä tahansa kakku muuntautuu ravintorikkaaksi raakaversioksi. Korvaa sokeri hunajalla tai agave-siirapilla, viljatuotteet pähkinöillä tai kuivahedelmillä, tuorejuusto ja kerma cashew-, kookos- tai macadamiatahnalla, kananmunat kookosöljyllä tai chiansiemenillä, suklaa raakakaakaojauheella ja kinuski sen makua sekä väriä muistuttavilla mulperipuun marjoilla.
Mitä on elävä ravinto?
Yksi raakaravinnon muoto, elävä ravinto eroaa muusta raakaravinnosta muun muassa siten, ettei öljyjä, suolaa ja etikkaa käytetä lainkaan. Rasvat saadaan avokadosta, siemenistä ja pähkinöistä. Happamuus hankitaan maitohapatuksella ja suola merilevästä.
Elävään ravintoon liittyy vahvasti idätys, liotus, kasvatus versoiksi ja oraiksi, maitohapatus, kuivaus ja mehustus.