K-ruokakaupat vähentävät monin tavoin ruokahävikkiä
K-ryhmä suhtautuu ruokahävikkiin ja sen vähentämiseen vakavasti. Systemaattisen valikoimahallinnan lisäksi hävikin vähentämisessä avainasemassa on K-kauppojen innovatiiviset ratkaisut, kuten hävikkihyllyt ja alati lisääntyvät hävikkiä hyödyntävät tuotteet, sekä punalaputettujen tuotteiden suosio.
Systemaattinen valikoimahallinta ehkäisee hävikkiä
Tärkeimpiä keinoja hävikin ennaltaehkäisyyn ovat valikoimahallinta sekä ennuste- ja tarvesuunnittelu. Se mitä K-ruokakauppojen hyllylle päätyy ei ole sattumaa, vaan tarkan data-analyysin ja kauppakohtaisten valikoimien hallinnan seurausta. Lisäksi tehokkaiden kuljetusratkaisujen avulla tavarantoimitukset ovat aikataulussa ja tuotteet saapuvat tuoreina kauppaan.
’’Ruokahävikki on merkittävä globaali ongelma, jonka vähentämiseksi teemme aktiivisesti töitä. Noin 1,2 miljoonaa suomalaista asioi päivittäin K-ruokakaupoissa, joten tekemisellämme on suuri vaikutus’’, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske.
Hävikistä syntyy herkkuja
K-ryhmässä pohditaan jatkuvasti myös sitä, kuinka hävikkiä voidaan hyödyntää uusiksi tuotteiksi. Vuoden 2021 lopulla K-ruokakauppoihin tuotiin Hyvis-hävikkimehujen rinnalle Suomen ensimmäinen hävikkiglögi mehuvalmistaja Thrstyn kanssa. Vuonna 2020 aloitetussa yhteistyössä on hyödynnetty vuoden 2021 loppuun mennessä yli 60 000 kiloa K-ryhmän keskusvaraston myyntiin kelpaamattomia hedelmiä ja vihanneksia.
Myös K-kauppiaat innovoivat aktiivisesti omia hävikkiä hyödyntäviä tuotteita.
’’Usein tummaksi kypsyneitä banaaneita ei kelpuuteta ostoskoriin, mutta olisi harmi heittää ne biojätteeseen. Olemme reilun parin vuoden ajan tehneet yhteistyötä paikallisen Leipomo Jyvän kanssa, joka loihtii tummuneista banaaneistamme vegaanista hävikkibanaanikakkua. Hävikkibanaaniraaka-ainetta on kertynyt yhteistyömme aikana jo noin 1500 kiloa. Maukkaasta kakusta on tullut yksi kauppamme myydyimmistä paistopisteen tuotteista, ja nyt sitä myydään jo kuudessa K-kaupassa Tampereella’’, kertoo K-Market Vellamonkadun kauppias Mikko Valtonen.
Hävikkihyllyillä ruokahävikki voi jopa puolittua
K-kauppoja ohjeistetaan tarkkailemaan erityisesti tuoretuotteiden ja lyhyillä päiväyksillä varustettujen tuotteiden päiväysmerkintöjä. K-ruokakaupat voivat myydä tuotteita alennetuilla hinnoilla niiden parasta ennen -päiväyksen tai viimeisen käyttöajankohdan lähestyessä.
K-ruokakaupoissa ostettiin vuonna 2021 yhteensä 37 miljoonaa punalaputettua tuotetta. Kasvua edelliseen vuoteen oli 12 prosenttia. Punalaputettujen tuotteiden suosion kasvuun on osaltaan vaikuttanut hävikkihyllyjen lisääntyminen K-ruokakaupoissa ympäri Suomen. K-ryhmän kyselytutkimukseen vastanneista K-ruokakaupoista jo joka neljännessä on erillinen hävikkihylly.
’’Kaupalla syntyvän ruokahävikin määrä on puolittunut hävikkihyllyn myötä. Syynä on varmasti helppous ja vaivattomuus – asiakkaat löytävät nyt yhdestä hyllystä ne tuotteet, joiden päiväys on lähestymässä’’, kertoo K-Supermarket Lasihytin kauppias Erkki Zaiedman.
Punalaputettujen tuotteiden myynninkasvu kertoo myös kuluttajien kiinnostuksesta osallistua ruokahävikin vastaiseen kamppailuun. K-ryhmän asiakkaille toteuttamaan kyselyyn vastanneista 82 prosenttia kertoo olevansa sitoutunut omilla toimillaan ruokahävikin vähentämiseen.
Ruoka-apua tarvitseville
Yli 90 % K-ruokakauppiaista lahjoittaa elintarvikekelpoisia myynnistä poistettuja tuotteita paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille. Eniten ruoka-apua lahjoitetaan kirkollisille toimijoille, joille päätyy yli kolmannes ruoka-avusta. Vuonna 2021 K-ruokakauppojen lahjoitukset järjestöille kasvoi 2,3 % edelliseen vuoteen verraten.
"Tuntuisi hullulta heittää käyttökelpoista ruokaa roskiin. Kaupassani aloitimme ruoan jakelun hyväntekeväisyyteen jo 16 vuotta sitten. Espoonlahden seurakunnan vapaaehtoiset noutavat joka arkiaamu lähellä viimeistä myyntipäivää olevia ruokatuotteita Seilorista, ja jakavat ne apua tarvitseville", kertoo K-supermarket Seilorin diplomikauppias Heimo Välinen.
Biokaasusta energiaa uusien tuotteiden valmistukseen
Teemme Gasumin kanssa yhteistyötä, jossa K-ruokakauppojen syömäkelvottomasta ruokahävikistä valmistettua biokaasua hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa. Toimintamallissa on mukana kolme Pirkka-tuotteiden valmistajaa, noin 400 K-ruokakauppaa ja Kesko Logistiikan keskusvarasto.
Vuonna 2021 noin 5 753 tonnista biojätettä valmistettiin noin 4 290 MWh biokaasua. Hiilidioksidipäästöjä vähennettiin yli 1000 tonnia verrattuna polttoöljyyn.
Asiakkaat mukaan hävikin torjuntaan
Ruokahävikki on resurssien tuhlausta ja aiheuttaa merkittäviä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Ruokahävikkiä syntyy elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Siksi on tärkeää saada myös kotitaloudet mukaan ruokahävikin torjuntaan.
Ruokahävikin syntymistä voi välttää esimerkiksi ennakoimalla ruoan kulutusta. K-ruoka-mobiilisovellus tarjoaa helpon tavan tehdä kauppalistoja, mikä auttaa suunnittelemaan ruokaostoksia paremmin. K-Ruoka.fi:ssa puolestaan tarjotaan hävikkiruokaan liittyviä vinkkejä ja reseptejä.
Kun biojätettä syntyy, on tärkeää lajitella se oikein. Suomessa biojätteestä päätyy sekajätteeksi jopa 60 prosenttia. Jos biojäte lajiteltaisiin oikein, saataisiin se huomattavasti tehokkaammin hyötykäyttöön ja ympäristövaikutukset pienenisivät. Lajitellusta biojätteestä tehdään Suomessa biokaasua, lannoitevalmisteita maa- ja metsätalouden käyttöön sekä multaa viherrakentamiseen.