Palmusunnuntaista alkavan hiljaisen viikon pääsiäisen päivät on nimetty monenkin mielestä erikoisilla nimityksillä, kuten tikkutiistai tai lankalauantai. Päiville annetut nimitykset juontavat juurensa vanhan kansan askareisiin ja pääsiäisvalmisteluihin. Niihin liittyy myös paljon taikauskoa. Hiljaisesta viikosta voidaan käyttää nimeä pääsiäisviikko, joskin kirkkovuoden osana oleva pääsiäisviikko on vasta seuraava eli pääsiäissunnuntaista alkava viikko.
Jos pääsiäistä edeltävän sunnuntain viettää kotona, kannattaa varautua karkein ja pääsiäismunin, sillä pienet virpojat ovat liikkeellä. Pajunkissoista askarreltuja oksia heilutellen noidiksi pukeutuneet lapset lurittelevat makean palkkion toivossa perinnelorun: ”Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle.”
Kuten monilla muilla pääsiäiseen liittyvillä perinteillä, myös palmusunnuntailla on uskonnollinen tausta. Palmusunnuntai aloittaa viikon, jota kutsutaan hiljaiseksi viikoksi tai piinaviikoksi. Monilla pääsiäisviikon viikonpäivillä on palmusunnuntain tavoin erityinen nimitys ja merkitys.
Hiljaisen viikon maanantaita oli tapana kutsua malkamaanantaiksi. Silloin kaadettiin ja kerättiin polttopuita. Malka on vanha nimitys olkikaton tukihirsille.
Tiistaina puista vuoltiin sytykkeitä, sillä vanhan uskomuksen mukaan tuona päivänä vuollut sytykkeet olivat hyvällä onnella varustettuja. Niitä aseteltiin myös hirsiseinien väleihin karkottamaan pahoja henkiä ja tuomaan onnea.
Keskiviikkona navetassa talvehtineelle karjalle laitettiin kellot takaisin kaulaan. Kellot kaulassa lehmät saivat laiduntaa ulkona ja niiden olinpaikka kuului tupaan asti.
Torstaina karkotettiin pihapiirissä vaikuttava paha olento, kiira, kiertämällä talo ja pihamaat kolisevan romun sekä savuavan terva-astian kanssa. Kiiras viittaa myös puhdistautumiseen ja ripittäytymiseen.
Pitkäperjantain aikana hiljennyttiin pääsiäispyhien viettoon. Nimellä on myös hyvin uskonnollinen kaiku, jossa päivän pituuteen liittyy sen surullinen luonne.
Lauantaina talven aikana kehrätyt langat pestiin ja värjättiin. Sukkasunnuntaina langat kudottiin vaatteiksi.
Pääsiäispäivän eli sukkasunnuntain nimityksen uskotaan tulevan myös ”sukkasillaan” eli hiljaa olemisesta. Uudempien versioiden mukaan sukkasunnuntaina kuitenkin juhlitaan niin, että sukatkin lähtevät jaloista.
Pääsiäisviikoksi nimitetään vasta sukkasunnuntain eli pääsiäispäivän jälkeen alkavaa viikkoa. Pääsiäisviikkoa kutsutaan myös riemuviikoksi.