K-Ruoka-sovellus uudistuu! Lue lisää täältä.
Runebergin päivänä herkutellaan runebergintortuilla

Runebergin päivänä herkutellaan runebergintortuilla

Runebergin päivä 5.2. on omistettu runebergintortuille ja kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergille. Runebergin päivä on liputuspäivä ja siihen liittyy värikäs historia sekä herkulliset perinteet. Lue tästä lyhyt kiteytys Runebergin päivän historiasta ja nappaa samalla herkullisimmat reseptit!

Runebergin päivää vietetään vuosittain 5. helmikuuta, kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä.

Runebergin päivän historia ja perinteet

J. L. Runeberg tunnetaan Suomen kansallisrunoilijana, mutta elinvuosiensa aikana hän toimi myös kirjailijana ja toimittajana. Runeberg teki vaikuttavan uran, ja jo elinaikanaan häntä sekä hänen teoksiansa arvostettiin laajalti. Tästä osoituksena alettiinkin juhlia Runebergin syntymäpäivää kansallisella tasolla, kun Runeberg täytti 50-vuotta vuonna 1945. Tästä sai alkunsa Runebergin päivän vietto perinteineen.

Runebergin päivää juhlistetaan yhä edelleen varsin perinteisin tavoin: Runebergin päivänä syödään Runebergin mukaan nimettyjä runebergintorttja – klassisia sellaisia tai modernisti tuunattuja. Päivä on myös kansallinen liputuspäivä.

Suomen lippu ©Hale Kuva: ©Hale / Adobe Stock

Runebergintortut ja muut Runebergin päivän hittireseptit

Runebergin päivänä on perinteisesti nautittu ihanan kosteita, maukkaita ja hillosilmäisiä runebergintorttuja. Akuuttiin runebergintorttujen himoon sopivat jo hyvissä ajoin ennen varsinaista Runebergin päivää kaupoissa ja leipomoissa saatavilla olevat runebergintortut.

Leipomalla leipomalla runebergintortut itse saa herkut juuri sellaisena kuin haluaa – klassisesti vadelmahillolla tai modernisti vaikka kääretortun tai juustokakun muodossa!

Katso tästä perinteiset ja modermimmat reseptit runeberginpäivään!

Runebergin kääretorttu 680x300

Tiesitkö tämän runebergintorttujen historiasta?

Runebergintorttujen uskotaan saaneen alkunsa runoilijan kotikeittiössä Runebergin Fredrika-vaimon keksittyä hyödyntää leivän-, pullan- ja kakunmurut leipomuksessaan. Hän koristeli leivonnaiset omenahillolla ja sokerikuorrutuksella. Tarina kertoo makeasta pitäneen Runebergin nauttineen punssilla kostutettuja leivonnaisia aamupalaksi. Tänä päivänä erityisesti monissa lapsiperheissä Runebergin tortut valmistetaan ilman alkoholia.

Runebergintortut

Johan Ludvig Runebergin historia lyhyesti

J. L. Runebergin historia uloittuu vuosiin 1804–1877. Runeberg syntyi ruotsinkieliseen perheeseen Pietarsaaressa 5.2.1804. Runeberg oli tunnollinen opiskelija ja kouluttautui lopulta filosofian maisteriksi Turun yliopistossa. Opintojensa aikana hän toimi kotiopettajana ja tutustui Suomen sisämaan kansanperinteeseen sekä luontoon. Hän perehtyi myös Suomen sodan veteraanien tarinoihin, mikä näkyi myöhemmin hänen teoksissaan.

Pian valmistumisensa jälkeen vuonna Runeberg muutti Helsinkiin. Helsingissä asuessaan Runeberg toimitti sanomalehteä "Helsingfors Morgonblad" ("Helsingin Aamulehti"). Hän laati myös arvostettuja kirja-arvosteluja.

Runeberg avioitui pikkuserkkunsa Fredrika Tengströmin kanssa vuonna 1831. Pariskunnalle syntyi kahdeksan lasta, joista kuusi poikaa jäi eloon. Perhe muutti Porvooseen vuonna 1937. Porvossa Runeberg toimi Porvoon kymnaasin lehtorin virassa. Uransa ohella hän perusti ja toimitti Borgå Tidning -lehteä.

Luonto oli Runebergille tärkeä ja näkyi vahvasti myös hänen teoksissaan. Vapaa-ajallaan Runebergin mielipuuhia olivat luonnossa oleilu, kalastus ja metsästys. Vuonna 1863 metsästysretkellä ollessaan Runeberg sai halvauskohtauksen, josta hän ei parantunut. Halvaantumisen jälkeen Runeberg eli viimeiset elinvuoteenomana vaimonsa Fredrikan avustamana. Johan Ludvig Runeberg kuoli 6.5.1877.

J. L. Runebergin ura ja tunnetuimmat teokset

Vaikka Runeberg tunnetaan runoilijana, toimi hän uransa aikana myös toimittajana ja kirjailijana. Runebergin teosten vaikutus suomalaisen kansallisidentiteetin syntyyn on suuri. Vuosien aikana Runeberg loi ihannekuvan Suomen kansasta ja luonnosta.

Runebergin ensimmäinen runokokoelma julkaistiin 1830. Se kantoi nimeä Dikter ja sai heti alkuun suosiota niin Suomessa kuin Ruotsissa. Tämän jälkeen Runeberg julkaisi kaksi muutakin Dikter-nimistä runokokoelmaa.

Uransa aikana hän teki useita kirjoituksia ja runoja, joista tunnetaan parhaiten Maamme-laulu ja Vänrikki Stoolin tarinat. Niiden lisäksi J. L. Runebergin käsialaa ovat monet virret.

Runebergin päivän reseptit

Runebergin päivänä leivotaan perinteisiä Runebergin torttuja ja sovelletaan tuttuja makuja uusiin muotoihin. Katso parhaat reseptit ja uudet ideat Runebergin päivän viettoon!

Katso reseptit ja ideat tästä! ›