Ruokareviiri
Luovuimme 1.8. Internet Explorer -selaimen tuesta. Parhaan käyttökokemuksen saamiseksi suosittelemme vaihtamaan johonkin seuraavista Mozilla Firefox, Safari, Google Chrome tai Microsoft Edge.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi

Kokonaisvaltainen hyvinvointi

Vuoden pimein aika tuottaa monelle suomalaiselle selkeää toimintakyvyn ja mielialan laskua. Mieli kertoo keholle, että on yö ja pitäisi levätä. Jatkuva lievä väsyneisyys voi nostattaa ärtymystä, kun olo tuntuu päivästä toiseen tahmaiselta. Kiireinen arki ja haastavat työtehtävät tuntuvat lisäksi syövän lopunkin energian, eikä työpäivän päätteeksi jaksa enää lähteä liikkumaan. Palautuminen seuraavan päivän tehokkuuteen tuntuu mahdottomalta. Miten omaa hyvinvointiaan voisi hoitaa vuoden pimeimpinä kuukausina?

K-Supermarket

Palautuminen on tärkeä osa hyvinvointia

Moni aloittaa heti vuodenvaihteesta kovan kuntokuurin. Kuntosalien ovet käyvät tiuhaan, kun ihmiset rynnivät polttamaan rasvaa, etsien nopeasti kovempaa kuntoa. Tuloksia olisi saatava. Yhä suorituskeskeisemmäksi muuttunut yhteiskunta ei helpota tilannetta. Kaiken pitää tapahtua tiiviissä tahdissa ja tehokkaasti. Usein suorittamisen keskellä kuitenkin unohtuu oman kehon ja mielen kuuntelu. Eli pysähtyminen sen äärelle, mitä elimistö aidosti kaipaisi. Kaamosaikaan väsynyt olo voikin kaivata kepin ja pelkän porkkanan sijasta lepoa ja hyvää ruokaa.

Palautuminen auttaa hermostoa rauhoittumaan

Kaamos kertoo siis mielelle, että oma elimistö kaipaa lepoa. Olo on väsynyt jatkuvasta pimeydestä, joten itsensä syyllistäminen vetämättömyydestä on turhaa. Digitaalisuuden myötä monelle on kehittynyt lisäksi käsitys, jonka mukaan kaiken elämän voisi ajastaa kalenteriin, tehokkuuden ylläpitämiseksi – oman nukkumisen, syömisen, liikunnan, työn, ystävät ja perheen. Näin luulee pitävänsä itsensä jatkuvasti käynnissä. Ihmisen fysiologia ei kuitenkaan toimi koneiden tavalla, kuin kalenteriin aikataulutettuna ympäri vuoden.

Jatkuva liiallinen toiminnallisuus pitää yllä sympaattista hermostoa, joka tuottaa stressihormoni kortisolia, kun rasitus pitkittyy. Tällöin myöskään ruoansulatuselimistö ei toimi kunnolla. Tämä tarkoittaa, ettei ravinto pääse kunnolla sulamaan vatsassa. Siksi on tärkeää voida myös rauhoittua, jotta koko keho pääsee palautumaan.

Syvähengitys ja lempeä liikunta

Kaamosaikaan erityisen tärkeää on siis huolehtia mielen tasapainosta, koska se vaikuttaa koko elimistöön. Mieltään voi hoitaa erilaisilla rentoutus- tai mindfulnessharjoituksilla. Kun istuu hiljaa paikoillaan silmät suljettuina, keskittyy hengittämään syvään ja rauhallisesti, takertumatta ajatuksiinsa, voi oppia aidosti nauttimaan pelkästä oleilusta. Tasapainoinen mieli jättää lisäksi liiallisten herkkujen haluamisen sikseen. Huomaa yhtäkkiä, ettei mielessä jatkuvasti pyörikään keittiökaapissa lojuva suklaalevyn puolikas.

Hengitys on myös yhteydessä vagushermoon eli kiertäjähermoon, joka kulkee pikkuaivojen ja kaulan kautta alas vatsaan. Se säätelee ruoansulatusta, suolia, hengityselimiä sekä maksaa. Kiertäjähermoa voidaan aktivoida erityisesti syvällä palleahengityksellä. Syvähengitys aktivoi samalla parasympaattista hermostoa, joka on sympaattisen hermoston vastavoima. Eli mieli ja keho rauhoittuvat yhtäaikaa.

Vaikka lepo on tärkeää ja koko vuoden palautumisen voi keskittää vuoden pimeimpään aikaan, silti on hyvä ylläpitää myös kehon hyvinvointia. Liikuntaa ei siis kannata jättää kokonaan pois, vaan jokainen voi liikkua oman kuntotasonsa ja jaksamisensa mukaisesti. Liikuntahetkien olisi tarkoitus piristää ja tuoda iloa, kehittää hyvänolonhormoneja sekä auttaa sydänterveyttä, ei rasittaa liikaa. Oikeanlainen liikunta edistää ruoansulatusta yhdessä rauhoittumisen kanssa.

Kirjoittaja: Sanna Mämmi, Hyvinvointivalmentaja, jooga- & mindfulnessohjaaja, toimittaja