Innostuneimpia sienestäjiä metsäretki alkaa houkutella jo heinäkuussa, mutta sienestämään ehtii aina loka-marraskuulle asti. Luonnossa kasvaa satoja syötäväksi kelpaavia sienilajeja. Sienten makuun pääsee myös kaupasta löytyvillä sienillä sekä viljellyillä lajikkeilla. Syksy on sienestäjän kulta-aikaa. Metsät tarjoavat runsaan sadon syötäviä ruokasieniä heinäkuulta aina marraskuulle asti. Sienet ovat kevyttä ja ravinteikasta ruokaa, sillä ne sisältävät runsaasti vettä ja vain noin 25 kcal / 100 g. Sienten makuun pääsee myös kaupan tuoreilla ja viljellyillä lajikkeilla.
Syksy on sienestäjän kulta-aikaa. Metsät tarjoavat runsaan sadon syötäviä ruokasieniä heinäkuulta aina marraskuulle asti. Sienet ovat kevyttä ja ravinteikasta ruokaa, sillä ne sisältävät runsaasti vettä ja vain noin 25 kcal / 100 g. Syksyiseen ruokapöytään kuuluvat varsinkin tatit, kantarelli, rouskut, suppilovahvero, vaaleaorakas ja lampaankääpä. Ruokasieniksi soveltuvia ovat myös muun muassa kehnäsieni, mustatorvisieni, mustavahakas ja haperot. Kangastatti, rouskut ja haperot ovat yleisimpiä ja satoisimpia sieniämme. Sienten makuun pääsee myös kaupan tuoreilla ja viljellyillä lajikkeilla.
Kantarelli eli keltavahvero on tunnistettavimpia sieniämme. Kantarellin satokausi kestää aina heinäkuulta pakkasten tuloon asti. Niitä käytetään tuoreina ja paistettuina, sekä erilaisiin kastikkeisiin, keittoihin, salaatteihin ja täytteisiin.
Suppilovahveron maku on mieto ja lievästi makea, jalkaosa on sitkeä. Satokausi on syys- ja lokakuussa. Suppilovahverot halkaistaan ennen käyttöä, jotta jalan sisään varisseet roskat saadaan pois. Suppilovahveroa voidaan säilöä pakastamalla tai kuivaamalla ja niitä käytetään ruoanvalmistuksessa kuten kantarelleja.
Kehnäsieni on runsassatoinen ja erinomainen ruokasieni. Ulkonäöltään kehnäsieni muistuttaa hieman myrkyllistä seitikkiä, joten se saattaa jäädä monelta sienestäjältä metsään. Kehnäsienen mieto maku sopii lähes kaikenlaisiin sieniruokiin. Kuivattaessa maku kitkeröityy, joten niiden paras säilöntätapa on pakastaminen paloiteltuina omassa liemessä haudutettuina.
Karvarousku on tunnistettavuutensa ja runsassatoisuutensa ansiosta yksi kerätyimpiä sieniämme. Sienen kirpeä maku miedontuu 10 minuutin keittämisellä, minkä jälkeen se soveltuu kaikenlaisiin sieniruokiin. Sopivat erinomaisesti kastikkeisiin, keittoihin ja suola- ja etikkasieneksi.
Herkkutatti on yksi arvostetuimmista sienistämme. Herkkutatit sopivat erityisen hyvin kastikkeisiin, muhennoksiin ja keittoihin sekä pastaruokiin. Nuoret tatit sopivat hyvin syötäviksi raakoina tai marinoituina. Paras säilöntätapa on kuivaaminen.
Korvasienet pomitaan metsistä monesta muusta sienestä poiketen keväisin. Hillityn ruskea ja poimuttunut korvasieni on oikein käsiteltynä sienimetsän herkullisinta satoa. Tuore korvasieni taas on tappavan myrkyllinen, joten valmistus vaatii huolellisuutta.
Mustatorvisieni kuuluu kantarelleihin. Mustatorvisieni on synkästä ulkonäöstään huolimatta hyvä ruokasieni. Mustatorvisienen tunnusmerkkejä ovat tumma suppilomainen ja ontto lakki sekä vaalea alapinta. Mustatorvisieniä voi kerätä elokuusta jopa lokakuulle asti. Ruoanlaitossa mustatorvisieniää voi käyttää samalla tavoin kuin esimerkiksi suppilovahveroita.
Sienimetsälle kannattaa varustautua kunnolla: ota mukaan sienikori, sudilla varustettu sieniveitsi ja pukeudu säänmukaisesti. Vältä keräämästä sieniä muovipussiin, sillä pussissa sienet murskaantuvat helposti. Leikkaa sienen kanta ja harjaa roskat jo metsässä, näin säästät aikaa sienten putsaamisessa kotona.
Jos suuntaat vieraampaan metsään, pakkaa mukaan ulkoilukartta tai lataa karttasovellus puhelimeen eksymisen varalta.
Syksyn sienisato tarjoaa loputtomasti herkuttelumahdollisuuksia. Vahveroista, tateista ja rouskuista syntyy maukkaita keittoja, kastikkeita, piiraita ja pastoja. Ateria valmistuu helposti ja nopeasti sellaisista sienistä, jotka ovat käyttökelpoisia ryöppäämättäkin. Hyödynnä metsän antimet monipuolisesti, näin syksyn sadosta saa kaiken irti!