sienimetsalle-mars-header-image

Sienet syysmetsästä

Julkaistu 27.6.2024

Innostuneimpia sienestäjiä metsäretki alkaa houkutella jo heinäkuussa, mutta sienestämään ehtii aina loka-marraskuulle asti. Luonnossa kasvaa satoja syötäväksi kelpaavia sienilajeja. Sienten makuun pääsee myös kaupasta löytyvillä sienillä sekä viljellyillä lajikkeilla.

Lähde sienestämään

Tuoreet sienet ovat kevyttä ravintoa, sillä suurin osa niiden painosta on vettä. Sienten energiasisältö on noin 25 kcal/100 g. Syksyiseen ruokapöytään kuuluvat varsinkin tatit, kantarelli, rouskut, suppilovahvero, vaaleaorakas ja lampaankääpä. Ruokasieniksi soveltuvia ovat myös muun muassa kehnäsieni, mustatorvisieni, mustavahakas ja haperot. Kangastatti, rouskut ja haperot ovat yleisimpiä ja satoisimpia sieniämme.

Syksyn sienisadosta valmistuu monenlaisia ruokia:

Sienikeitto, sienipasta, sienikastike, sienimuhennos, sienimunakas, sushirulla, sienirisotto, sienipuustit ja sienipiirakka. Ateria valmistuu helposti ja nopeasti sellaisista sienistä, jotka ovat käyttökelpoisia ryöppäämättäkin.

Mitä mukaan sienimetsälle?

Ulkoiluun sopivat vaatteet sekä oikeanlaiset välineet tekevät sienestämisestä mukavaa. Pakkaa retkelle mukaan sienikori sekä sudilla varustettu sieniveitsi. Sieniä ei kannata kerätä muovipussiin, sillä pussissa sienet murskaantuvat helposti. Leikkaa sienen kanta ja sudi suurimmat roskat jo metsässä, näin sienten putsaaminen sujuu kotona sutjakkaasti.

Jos et ole menossa täysin tuttuun metsään, kannattaa eksymisen varalle pakata mukaan myös ulkoilukartta tai ladata sopiva karttasovellus älypuhelimeen.

Kantarelli

Kantarelli eli keltavahvero on tunnistettavimpia sieniämme. Kantarellin satokausi kestää aina heinäkuulta pakkasten tuloon asti. Niitä käytetään tuoreina ja paistettuina, sekä erilaisiin kastikkeisiin, keittoihin, salaatteihin ja täytteisiin.

kantarelli_200

Suppilovahvero

Suppilovahveron maku on mieto ja lievästi makea, jalkaosa on sitkeä. Satokausi on syys- ja lokakuussa. Suppilovahverot halkaistaan ennen käyttöä, jotta jalan sisään varisseet roskat saadaan pois. Suppilovahveroa voidaan säilöä pakastamalla tai kuivaamalla ja niitä käytetään ruoanvalmistuksessa kuten kantarelleja.

suppilovahvero_200

Kehnäsieni

Kehnäsieni on runsassatoinen ja erinomainen ruokasieni. Ulkonäöltään kehnäsieni muistuttaa hieman myrkyllistä seitikkiä, joten se saattaa jäädä monelta sienestäjältä metsään. Kehnäsienen mieto maku sopii lähes kaikenlaisiin sieniruokiin. Kuivattaessa maku kitkeröityy, joten niiden paras säilöntätapa on pakastaminen paloiteltuina omassa liemessä haudutettuina.

kehnasieni_200

Karvarousku

Karvarousku on tunnistettavuutensa ja runsassatoisuutensa ansiosta yksi kerätyimpiä sieniämme. Sienen kirpeä maku miedontuu 10 minuutin keittämisellä, minkä jälkeen se soveltuu kaikenlaisiin sieniruokiin. Sopivat erinomaisesti kastikkeisiin, keittoihin ja suola- ja etikkasieneksi.

karvarousku_200

Tatit ja herkkutatti

Herkkutatti on yksi arvostetuimmista sienistämme. Herkkutatit sopivat erityisen hyvin kastikkeisiin, muhennoksiin ja keittoihin sekä pastaruokiin. Nuoret tatit sopivat hyvin syötäviksi raakoina tai marinoituina. Paras säilöntätapa on kuivaaminen.

tatti_200

Korvasieni

Korvasienet pomitaan metsistä monesta muusta sienestä poiketen keväisin. Hillityn ruskea, aivomaisesti poimuttunut korvasieni on oikein käsiteltynä sienimetsän herkullisinta satoa. Tuore korvasieni taas on tappavan myrkyllinen, joten valmistus vaatii huolellisuutta.

korvasieni_200

Mustatorvisieni

Mustatorvisieni kuuluu kantarelleihin. Mustatorvisieni on synkästä ulkonäöstään huolimatta hyvä ruokasieni. Mustatorvisienen tunnusmerkkejä ovat tumma suppilomainen ja ontto lakki sekä vaalea alapinta. Mustatorvisieniä voi kerätä elokuusta jopa lokakuulle asti. Ruoanlaitossa mustatorvisieniää voi käyttää samalla tavoin kuin esimerkiksi suppilovahveroita.

musta-torvisieni_200

Sieniä voit ostaa myös K-kaupoista

Katso lisää vinkkejä sienten hyödyntämiseen ruoanlaitossa