2.10.2018

Kyläkauppa ja paikan henki

Paikat ovat meille ihmisille tärkeitä, eikä ole yhdentekevää millaisia palveluita meille tärkeissä paikoissa on. Tämä käy selkeästi ilmi K-ryhmän teettämästä Kyläkauppatutkimuksesta. Näyttää vahvasti siltä, että myös modernit kyläkaupat ovat kohtaamispaikkoja, joihin tullaan muistakin syistä kuin vain ostamaan välttämättömiä elintarvikkeita.

Puheessa paikka tarkoittaa usein kartalla sijaitsevaa pistettä, jolla on omat koordinaattinsa. Kulttuurisesta näkökulmasta ihmiselle merkityksellinen paikka syntyy eletyn elämän, moniaistillisten kokemusten ja muistojen kautta. Paikka on erityisesti tunnesuhde ja paikat tuntuvat myös kehossa. Hyvässä paikassa on hyvä olla. Suhde tiettyyn paikkaan on hyvin erilainen kokijasta riippuen, mutta kokemuksia jakamalla ja muistoja kertomalla yksilöllisestä paikkakokemuksesta tulee jaettu, yhteisöllinen. Paikkaan liittyvät tarinat sitovat meitä toisiimme liiman tavoin ja tärkeiksi koetut paikat tukevat yhteisöllisyyttä.

Norjalainen arkkitehti ja arkkitehtuurin tutkija Christian Norberg-Schulz käytti rakennetusta ympäristöstä kirjoittaessaan käsitettä genius loci - paikan henki, joka viittaa paikkaan kokonaisvaltaisena ja kokemusperäisenä elementtinä. Tällaiseen paikkaan kuuluu ympäristön lisäksi kyseiseen paikkaan liittyvät muistot ja mielikuvat sekä niiden tulkinnat ja merkitykset. Paikan henkeä ei voi nähdä, mutta sen tiedostaa ja tuntee. Tällaisessa paikassa on ”se jokin”, jota on vaikea pukea sanoiksi. Paikan eri elementit luovat ilmapiirin, joka vaikuttaa myös fyysiseen vointiimme.

Ranskalainen kulttuuriantropologi Marc Augé kirjoittaa puolestaan epäpaikoista. Epäpaikat ovat väliaikaisuuden, kauttakulun ja anonymiteetin tiloja, joilla ei ole omaa identiteettiä, historiaa tai kulttuurista arvoa. Epäpaikoissa voi toimia luottokorttinsa avulla lausumatta sanaakaan. Tällaisia paikkoja voivat olla esimerkiksi lentokentät, moottoritiet, hotellihuoneet tai ostoskeskukset. Paikka ja epäpaikka eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, sillä aivan täysin puhdasta versiota kummastakaan on vaikeata löytää.

Kyläkaupat ovat arjen sujuvuuden kannalta merkityksellisiä paikkoja. Kyläkaupat, sijaitsivatpa ne se sitten kaupungissa tai maaseudulla, ovat kauppakeskuksista poiketen persoonallisia ja avaavat usein mahdollisuuden tutustua kyseisen paikan henkeen. Kyläkauppaan on helppo piipahtaa ja siellä voi halutessaan jopa vaihtaa muutaman sanan muiden ihmisten kanssa. Omaleimainen kaupan henki syntyykin kauppiaan ja muun henkilökunnan tavasta kohdata ihmisiä. Joillekin meistä kaupassa asiointi voi olla päivän ainoa mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin. Siksi on tärkeää, että kaupassa kysytään myös asiakkaalta mitä kuuluu.

Kristiina Korjonen-Kuusipuro

Kulttuuriantropologi