17.10.2018

Kaipaamme edelleen kyliä

Harrastuksia on monenmoisia. Itse harrastan paikallislehtiä. Niitä tulee Punavuoren kotiini ja Sörnäisten toimistolle kaikkiaan 163 kappaletta joka viikko. Noista upeista aviiseista etsin kaikkein pienimmät uutiset, joiden pohjalta teen sosiaaliseen mediaan uutisraporttia nimeltään Kotimaan Katsaus. Ohjelman tavoitteena on olla maailman pienin uutislähetys. Klippien saama suosio - yli kaksi miljoonaa katsomiskertaa - on toki pistänyt miettimään syitä sen taustalla.

Yksi syy on vallitseva mediamaisema. Trumpin ja taifuunien vastapainoksi me kaipaamme pieniä ja inhimillisesti kohottavia uutisia. Artikkeleille ensimmäistä kertaa 12 vuoteen kukkivasta rääkkyläläisestä lehtikaktuksesta on iso sosiaalinen varaus.

Toinen syy on pienten ja paikallisten asioiden yleinen arvostuksen nousu. Tämä on luonnollinen ja odotettu vastavoima globalisaatioille, onhan jokaisella voimalla vastavoimansa. Jättiyritysten ja suurvaltojen pullistellessa, nousevat pienet ja lähellä olevat asiat arvokkaammiksi kuin aikoihin. Pienpanimot, lähiruoka, kaupunginosakirppikset, korttelifestivaalit ja Facebookin alueelliset kierrätysryhmät ovat suositumpia kuin koskaan.

Fyysisesti lähellä olevien asioiden ja sosiaalisten kokemusten tarve kävi selvästi ilmi tutustuessani tuoreeseen K-ryhmän Kyläkauppatutkimukseen. Selvityksen perusteella suomalaiset identifioituvat edelleen siihen maantieteelliseen alueeseen, jossa he asuvat. Yhdelle se on kuntataajama, toiselle lähiö, kolmannelle kaupunginosa. Vaikka yhteydenpito digitalisoituu, haluamme tuntea omaksi kokemaltamme alueelta muita ihmisiä ja osallistua alueen tapahtumiin rantakalaillasta Kallio Block Partyyn. Jokaisessa kylässä omalla tyylillään.

Ihmiset muuttavat nyt kiihkeämmin kuin koskaan aikaisemmin Suomen historiassa. Näin ollen yhä useampi päätyy hetkeksi tai pidemmäksi aikaa paikkaan, josta ei kanssaihmisiä automaattisesti tunne. Miten ihmiset sitten kohtaavat tutustuvat toisiinsa ja rakentavat omalta osaltaan oman kylänsä identiteettiä? Koirapuistojen, urheiluseurojen ja pubivisojen ohella myös ruokakaupalla on tässä kuviossa keskeinen rooli. Nykyaikaiset kaupat tukevat yhteisön omaperäistä identiteettiä muokkaamalla myös valikoimastaan alueen ihmisten kulutustottumusten mukaisen.

Tämän lisäksi kyläkaupat niin kaupungissa kuin maaseudullakin voivat olla mukana järjestämässä tilaisuuksia, tiedottamassa niistä, ja tutustuttamassa ihmisiä arjessa toisiinsa. Vaikka sitten siinä kaupan peräkulmaan rakennetun kahvilan pöydässä. Toivottavasti noista kahvipöydistä muistetaan lähettää juttuvinkkejä myös sinne alueen oman lehden toimitukseen. Jotta voin sitten poimia niitä sinne Kotimaan katsaukseen.

Jani Halme

Kirjoittaja on mediatoimisto ToinenPHD:n luova johtaja ja markkinointitoimisto Kuubin osakas.