2.10.2018

Millainen on tulevaisuuden moderni kyläkauppa?

Sitä ei tiedä vielä kukaan, sillä sen rakennamme me kaikki yhdessä. Pienelläkin K-kaupalla on kattava asiakastieto Plussa-järjestelmän ansiosta, joten toimintaa voidaan kehittää erittäin räätälöidysti paikalliset olosuhteet ja jopa yksittäisen asiakkaankin mieltymykset huomioiden. Suhde kauppaan on hyvinkin luottamuksellinen, mutta uusi sukupolvi odottaa, että dataa hyödynnetään ja se tarjoillaan takaisin parempana palveluna. Maailmalla puhutaankin jo deep retailista – mallista, jossa kauppa tietää asiakkaidensa mieltymykset jo ennen kuin kuluttaja tulee niistä edes tietoiseksi. Suru voidaan tunnistaa kasvonpiirteistä, joskus riittäisikin se, että ihminen saisi tässä hetkessä hymyn ja kysymyksen ”haluaisitko kupin kahvia?”.

Tulevaisuutta ajatellen elämyshakuisuus ja persoonalliset kohtaamiset ovat tulleet jäädäkseen. Siksi modernilla kyläkaupalla tulee olla omaleimainen tyylinsä – kaupan tulee heijastaa asiakaskuntansa mieltymyksiä. Olla mukana oman yhteisönsä toiminnassa ja ottaa kantaa alueen asukkaille tärkeisiin asioihin. Kyläkauppatutkimuksen julkistustilaisuudessa panelistikollegani, K-Kauppias Saku Vätti, kertoi kauniin tarinan siitä miten kauppa kantaa huolta omasta yhteisöstään – jos kaupassa ei muutamaan päivään näy naapurissa asuvaa vanhaa herrasmiestä, he varmistavat että hänellä on kaikki kunnossa. Tai ne hetket, joina Saku on ostoksia asiakkailleen toimittaessaan kysynyt, josko voisi auttaa palaneen lampun vaihdossa. Kauppaan liittyy tietty luottamus ja neutraalius. Se on tila, joka ei syrji ja jossa kohtaamiset ovat vaivattomia.

Tulevaisuuden kyläkauppa on myös vaikuttaja, sillä 60 % suomalaisista pitäisi kaupasta, joka auttaa ihmisiä alueellaan ja on mukana kehittämässä yhteisöä. Lähikauppa voisikin tulevaisuudessa toimia voimakkaammin kokoontumispaikkana alueen ihmisille eli omalta osaltaan kannustaa positiivista kansalaisaktivismia, joka hyödyttää alueen asukkaita. Tarjota parkkipaikkaa mopokoululle, eteistä virkkausnurkaksi Martoille ja ottaa itse osaa paikallisiin tapahtumiin. Kaupunkisosiologi Pekka Mäenpään mukaan toimintojen sekoittumisen suuntaus tekee jo tuloaan – tässä kaksi perinteisesti toisistaan irrallaan ollutta tahoa tekee yhteistyötä. Jotta toiminta puhuttelee asukkaita, on kauppiaan tunnettava erityisen hyvin oma alueensa ja sen asukkaiden tarpeet. Ja niin kauppiaat jo tekevätkin – joko kasvotusten kaupassa asiakkaiden kanssa jutellessa tai digitaalisissa kanavissa kaupunginosa- ja kyläryhmien keskustelunaiheita seuraten.

Kyläkauppa on myös ihmiskeskeinen. Suomalaisista 72 % pitäisi kaupasta, joka tuntee asiakkaansa ja heidän omat henkilökohtaiset mieltymykset. Itse povaan tulevaisuuden kaupasta entistä henkilökohtaisempaa palvelua tarjoavaa kohtaamispaikkaa. Siis polarisoituvaa asiakaskokemusta, jossa on tilaa niin omille mieltymyksille kuin alueen yhteisöllisyydelle. Digitaalisuuden aikakaudella keskusteluyhteys kauppaan ja sen henkilökuntaan syvenee kuin itsestään, sillä kynnys kysymiseen madaltuu esim. chatpalveluiden kautta ja alueen yhteisöryhmissä sana leviää nopeasti. Kuuntelemalla aluettaan kaupoista tulee omaleimaisempia kuin koskaan aikaisemmin.

On kuitenkin muistettava, että uudessa ajassa kylien ja kortteleiden elinvoimaisuus on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Kyläkaupoilla, etenkin K-Marketeilla, on tässä murroksessa kuitenkin aikaisempaa suurempi vastuu kannettavana.

Heidi Jungar

Asiakasnäkemysjohtaja K-ryhmä