
Täyteläisen tummanpunainen kirsikka on varsinainen makupommi. Tuoreet kirsikat ovat ihania ihan sellaisenaan, mutta kirsikka istuu mainiosti myös makeisiin jälkiruokiin ja leivoksiin.
Kirsikka ei ole marja eikä hedelmä, vaan se on luumarja ja läheistä sukua luumulle. Kirsikoita on useita erilaisia lajikkeita, joista yleisimpiä ovat makeat kirsikat ja hapankirsikat. Makeita kirsikoita syödään yleensä sellaisenaan, kun taas hapankirsikoita käytetään usein leivonnassa tai säilöntään. Suomessa parhaiten menestyviä kirsikoita ovat hapankirsikat.
Kirsikat sisältävät runsaasti vitamiineja, kuitua ja antioksidantteja.
Kypsä kirsikka on yleensä tummanpunainen tai mustanpunainen. Kirsikan väri voi kuitenkin vaihdella lajikkeen mukaan. Kirsikat kasvavat kypsyyden myötä, joten kypsät kirsikat tuntuvat suuremmilta ja hieman painavammilta.
Kypsä kirsikka irtoaa helposti varresta, kun sitä kääntää ja nostaa hieman ylös. Kypsymättömät kirsikat pysyvät kiinni varressa ja ne on vaikea irrottaa.
Kirsikoiden kivet sisältävät syanidia, joka on sellaisenaan ihmiselle hengenvaarallista. Ihmisen on nieltävä kuitenkin suuri määrä kirsikan siemeniä ennen kuin syanidipitoisuus nousee haitalliselle tasolle.
Kirsikat kannattaa pitää viileässä ja pimeässä paikassa, kuten jääkaapissa tai kellarissa. Huoneenlämpö on liian lämmin kirsikoille ja ne alkavat pilaantua nopeasti keittiön pöydällä.
Kirsikat säilyvät noin 1-2 viikkoa. Säilytysaika riippuu kirsikoiden kypsyydestä ja säilytysolosuhteista.
Kirsikat kannattaa säilöä heti poimimisen jälkeen. Poimi kirsikat kypsinä. Säilytysastian on oltava ilmatiivis, jotta kirsikat säilyvät mahdollisimman hyvin.
Voit säilöä kirsikat esimerkiksi hillona, sokeriliemessä tai alkoholissa. Kirsikat säilyvät sokeriliemessä noin 2-3 viikkoa, kun ne säilytetään jääkaapissa. Säilöntäaikaa voi pidentää lisäämällä liemeen esimerkiksi sitruunahappoa tai alkoholia, kuten brandya. Säilötyt kirsikat pehmenevät ja niiden maku muuttuu ajan myötä.
Kirsikoiden pakastaminen on helppoa. Poista vain kivet kirsikoista ja pakasta ne ilmatiiviissä pussissa tai astiassa.
Kirsikoista valmistuvat monenlaiset makeat leivonnaiset, ja etenkin loppukesästä kirsikkasesongin aikaan ne ovat todellinen kesäpöydän suosikki, joita voit käyttää salaateista jälkiruokiin. Myös jouluna kirsikka maistuu erilaisissa maustekakuissa, glögissä ja hillokkeena riisipuuron päällä.
Puolukka on syksyn raikas ja kirpeä marja, joka tuo leivonnaisiin ihanaa hapokkuutta ja syvyyttä. Sen hapokas maku tasapainottaa makeutta täydellisesti erityisesti kinuskin kanssa, joka on puolukan luottopari. Nyt on juuri oikea hetki hyödyntää marjasatoa ja leipoa esimerkiksi puolukkaista kääretorttua, kinuskilla kruunattua juustokakkua tai mehevää piirakkaa, jossa maistuvat sekä puolukka että toffee.
Puolukka on suomalaisen luonnon todellinen voimamarja, sillä se on sitkeä, kotimainen ja täynnä makua. Se kasvaa koko maassa ja kypsyy poimittavaksi pitkälle syksyyn, jopa ensilumen saapumiseen saakka. Tummanpunainen marja on paitsi yksi kerätyimmistä luonnonantimista, myös monipuolinen raaka-aine, joka sopii niin suolaisiin ruokiin, makeisiin leivonnaisiin kuin säilöntäänkin. Nyt on aika ottaa kaikki irti puolukan sesongista!
Kirpeän hapan karpalo on todellinen supermarja, joka tuo makua ja väriä monenlaisiin ruokiin. Se sopii erinomaisesti jälkiruokiin, leivonnaisiin, juomiin, keittoihin ja erityisesti riistaruokien kylkeen. Karpalosta valmistuu myös herkullista hyytelöä ja marmeladia, jotka kruunaavat juhlapöydän. Vaikka karpaloa nautitaan ympäri vuoden, sen suosio huipentuu erityisesti joulun aikaan.
Karviainen eli karviaismarja on monipuolinen marja, joka maistuu hyvältä sellaisenaan, mutta siitä saa kirpeää makeutta leivonnaisiin tai hilloihin. Karviaisia on vaaleita ja tummanpunertavia lajikkeita, joista vaaleat marjat maistuvat makeammilta, tummemmat puolestaan hieman happamilta. Karviaisen satoaika on elokuussa, jolloin monien kotipuutarhoista saa kerättyä itse makoisia karviaismarjoja.
Tyrni on pohjolan oma supermarja, joka on hehkuvan oranssinkeltainen ja sisältää runsaasti C-vitamiinia. Tyrniä syödään Suomessa kuitenkin määrällisesti vähän – ihan turhaan, sillä tyrnimarja sopii monenlaiseen ruoanlaittoon ja helpoksi piristykseksi vaikka jogurtin tai puuron päälle. Lue lisää tyrnistä ja löydä parhaat vinkit, miten syödä tyrnimarjoja!
Metsät ovat taas pullollaan luonnon omia karamelleja, ja on aika polkaista marjastuskausi käyntiin. Mitä on hyvä muistaa, kun lähtee marjaan? Lue tästä hyvät vinkit ennen metsään lähtöä!