Suomalaiset marjat

Hilla eli lakka

Hilla, lakka, suomuurain, muurain, valokki, lintti, rahkamarja – rakkaalla marjalla on monta nimeä. Hilla on suolla viihtyvä kasvi, jonka satokausi alkaa yleensä heinäkuun lopussa. Hillan marja on mehukkaan makea, ja se sisältää runsaasti E-, C- ja A-vitamiineja.

Arvokkaana pidettyä lakkaa voi nauttia sellaisenaan, hillona leipäjuuston kera tai upeana lisänä erilaisissa jälkiruoissa ja leivonnaisissa. Lakka sopii hyvin myös salaatteihin ja suolapaloihin.
›› Tutustu lakkaresepteihin!

Puolukka

Puolukka on sisukas kotimainen luonnonmarja, joka kasvaa koko maassa. Puolukan satokausi alkaa yleensä elo-syyskuun vaihteessa. Tämä runsaskuituinen metsäherkku sopii mainiosti sekä leivontaan että suolaisten ruokien kylkeen, niin tuoreena kuin pakastettunakin. Puolukassa on runsaasti luonnon omaa säilöntäainetta, eli bentsoehappoa, joten siitä valmistuvat myös herkulliset hyytelöt, survokset ja hillot.
›› Tutustu puolukkaresepteihin!

Kuvassa: Puolukkajuustokakku purkissa

Karpalo

Karpalo on suolla kasvava kanervakasvi, jonka marjojen sadonkorjuu jatkuu syksystä lumen tuloon saakka. Kun lämpötila laskee hieman pakkasen puolelle, on paras aika poimia karpalot. Suomessa karpalolajikkeita on kaksi: isokarpalo ja pikkukarpalo. Kirpeän hapan karpalo sisältää bentsoehapon lisäksi myös paljon pektiiniä, minkä johdosta se toimii erinomaisesti hyytelöissä ja marmeladeissa.

Monipuolinen karpalo sopii loistavasti erilaisiin juomiin, hilloihin sekä suolaisten ruokien kaveriksi, ja on herkkua kinuskin kanssa yhdistettynä.
›› Tutustu karpaloresepteihin!

Tyrni

Tyrni on todellinen supermarja, joka sisältää runsaasti etenkin C ja E-vitamiinia, kuituja sekä arvokkaita rasvahappoja. Marjojen ravitsevin osuus löytyy kuorista ja siemenistä, joten ne kannattaa käyttää sellaisenaan. Hopealehtinen tyrni kasvaa luonnonvaraisena Pohjanlahden rannikolla sekä Ahvenanmaalla, ja tuottaa satoa pitkän kasvukauden jälkeen syys-lokakuussa. Se sopii mainiosti ruoanvalmistukseen ja leivontaan – tai vaikka jogurtin ja smoothien joukkoon.
›› Tutustu tyrniresepteihin!

Kuvassa: Tyrnivispipuuro

Mansikka

Tunnetuimpia suomalaisia mansikkalajikkeita ovat Polka, Bounty, Jonsok, Honeoye ja Korona. Kotimaista mansikkaa saadaan alkukesästä yhä aikaisemmin, koska sen kasvihuoneviljely on lisääntynyt. Lisäksi avomailla käytetään kypsymistä aikaistavia suojaharsoja. Ensimmäiset kotimaiset avomaan mansikat kypsyvät yleensä juhannukseksi, mutta pääsato korjataan vasta heinäkuussa. Kasvihuoneissa mansikat kypsyvät myyntiin jo huhti-toukokuussa ja ehtivät näin hyvin kevään juhlakakkuihin, salaatteihin ja juomiin.
›› Tutustu mansikkaresepteihimme!

Mustikka

Ensimmäiset mustikat kypsyvät jo heinäkuussa, ja poiminta-aika jatkuu aina syyskuulle saakka. Mustikka on oikea terveyspommi, se sisältää runsaasti terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita. Siinä on paljon A-, B- ja C-vitamiineja, ruoansulatukselle tärkeitä kuituja sekä magnesiumia ja kalsiumia.

Kesän ensimmäinen mustikkapiirakka herauttaa aina veden kielelle, mutta mustikka sopii erinomaisesti myös mehuihin, hilloihin ja moniin jälkiruokiin. Mustikkaa kannattaa säilöä pakastamalla tuoreeltaan tai kuivaamalla, jolloin sen sisältämät vitamiinit säilyvät hyvin.
7 x mustikkapiirakka ›› Tutustu mustikkaresepteihimme!

Kuvassa: Helppo mustikkapiirakka

Vadelma

Vadelma, vattu, vaapukka vai vaarain? Puutarhavadelma on jalostettu versio luonnonvadelmasta, ja viljeltäviä lajikkeita on olemassa useita. Vadelman maukkaista marjoista päästään nauttimaan tavallisesti heinä-elokuussa, pääsesonki sijoittuu heinäkuun loppuun. Vadelmat poimitaan tilalla suoraan myyntirasioihin, jotta marjojen maku ja ulkonäkö säilyisivät erinomaisina poiminnasta kuluttajalle.

Vadelmat maistuvat parhaalta tietenkin tuoreena, mutta niitä kannattaa myös pakastaa, mehustaa tai hillota – näin pääset nauttimaan kesän parhaista aromeista myöhemminkin.
›› Tutustu vadelmaresepteihimme!

Herukat

Herukoiden eli viinimarjojen satokausi alkaa yleensä elokuun ensimmäisillä viikoilla. Yleisimmät herukkalajikkeet ovat musta- ja punaherukka, mutta saatavilla on myös viher- ja valkoherukkaa. Jokaisen lajikkeen ominaismaku ja happamuustaso on hieman erilainen. Etenkin mustaherukka sisältää runsaasti vitamiineja, kuten C-vitamiinia.

Herukoita käytetään perinteisesti hilloissa, hyytelöissä ja mehuissa, mutta ne sopivat loistavasti myös erilaisiin makeisiin jälkiruokiin ja leivonnaisiin! Mustaherukasta kannattaa hyödyntää lisäksi lehdet, jotka tuovat aromikasta makua erilaisiin kylmiin ja kuumiin juomiin.
›› Tutustu mustaherukkaresepteihin!

Kuvassa: Mustaherukka-rahkapiirakka

Karviainen

Karviaislajikkeita on kelta-, vihreä- ja punamarjaisia ja lajikkeiden maku on erilainen. Näistä punaiset ja vihreät ovat happamampia, mutta ne ovat kuitenkin meheviä ja pehmeänmakuisia. Karviainen on ainoa marja, joka maistuu parhaimmalle hieman raakana. Ylikypsänä karviainen menettää sille ominaisen happamuutensa. Karviaiset maistuvat erinomaisesti sellaisenaan tai jälkiruoissa. Karviaisesta voi valmistaa helposti esimerkiksi mehua.

››Tutustu karviaisresepteihimme

Kuvassa: Karviais-marenkipiirakka

Nauti marjaherkkuja myös talvella

Marjaherkkuja kannattaa säilöä myös pitkän talven varalle. Pakasta mansikat, mustikat ja vadelmat tai valmista niistä herkullista hilloa. Herukat sopivat erinomaisesti höyrymehuun. Lue kaikki säilöntäohjeemme ja herkuttelet kesän marjasadolla läpi vuoden.

Marjat kätevästi myös verkkokaupasta!