Laskiainen 2026

Milloin on laskiainen 2026?

Laskiaisen tärkeimpiä päiviä ovat laskiaissunnuntai ja laskiaistiistai. Vuonna 2026 laskiaissunnuntaita vietetään 15.2. ja laskiaistiistaita 17.2.

Miksi laskiaista vietetään?

Laskiaista vietetään, koska se on perinteinen siirtymäjuhla talven ja kevään välillä sekä kirkollinen ajankohta ennen paaston alkua. Kristillisessä kalenterissa laskiaissunnuntai ja -tiistai sijoittuvat seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä ja niiden tarkoitus on valmistaa paastoon. Suomessa laskiaisella on myös vahva kansanperinteen tausta, sillä se oli talonpoikien työjuhla, jolloin lopetettiin talvityöt, kuten pellavan ja hampun käsittely, ja toivottiin hyvää satoa.

Mitä eroa on laskiaissunnuntailla ja laskiaistiistailla?

Laskiaissunnuntai ja laskiaistiistai ovat molemmat paastoon valmistavia päiviä, mutta niiden merkitys ja ajankohta eroavat hieman. Laskiaissunnuntai on kirkkovuoden sunnuntai, joka sijoittuu seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä ja aloittaa paastoon valmistautumisen. Laskiaistiistai puolestaan on viimeinen päivä ennen tuhkakeskiviikkoa ja paaston alkua. Perinteisesti se oli päivä, jolloin syötiin rasvaisia ruokia ja pidettiin hauskaa ennen paaston niukkuutta. Kansanperinteessä laskiaistiistai yhdistettiin mäenlaskuun ja uskomuksiin hyvästä sadosta, kun taas sunnuntai oli enemmän kirkollinen juhlapäivä.

Suomalaiset laskiaisperinteet

Nykyään laskiainen on Suomessa iloinen kansanjuhla, joka yhdistää ulkoilun, ruoan ja yhdessäolon. Perinteisiin kuuluu vauhdikas mäenlasku pulkalla tai liukurilla, mikä symboloi kevään lähestymistä ja talven väistymistä. Laskiaisena nautitaan myös perinteisiä ruokia: lämmittävä hernekeitto ja rieskat ovat vanhoja suosikkeja, ja makea laskiaispulla on vakiinnuttanut paikkansa juhlapöydässä. Monet näistä tavoista juontavat juurensa talonpoikaisesta työjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavan, hampun ja villan käsittelyn ja kehräämisen langoiksi. Laskiaisella oli siis käytännön merkitys, sillä se oli hetki siirtyä talvitöistä kevään odotukseen. Mäenlaskuun liittyi myös uskomuksia: mitä pidemmälle kelkka liukui, sitä pidempi pellava kasvoi kesällä. Näin laskiaisesta tuli juhla, jossa yhdistyivät työn rytmi, ruokaperinteet ja iloinen yhdessäolo, ja se säilyttää asemansa suomalaisessa kulttuurissa vielä tänäkin päivänä.