Stressaaja
Päivitetty 23.1.2019On ahkera joka paikkaan kiiruhtava tunnollinen persoona. Stressaajalla on usein liikaa töitä ja muita menoja, jonka vuoksi syöminenkin jää liian vähäiseksi. Kiirettä ja stressiä puretaan kunnon hikijumpalla ja herkuttelemalla. Uni ei meinaa maittua iltaisin, koska ajatukset ovat jo seuraavassa päivässä.
Millainen kaamostyyppi on stressaaja?
Stressaajalla tuntuu olevan aina töitä liikaa, eikä hän kykene päästämään niistä oikein koskaan kunnolla irti. Siksi hän tekee joskus töitä myös vapaa-ajallaan. Hän on hyvin tunnollinen ja ahkera, jopa ylpeä näistä ominaisuuksistaan. Stressaaja kokee usein syyllisyyttä, jos joskus väsyttää niin, ettei jaksakaan suorittaa. Hän ajattelee, että tehokkuus ja multitaskaaminen on asenteesta kiinni, ja äärisuorituksilla pääsee näyttämään kyntensä niin työelämässä kuin sen ulkopuolella.
Nukahtaminen on vaikeaa, koska usein asiat pyörivät päässä vielä iltaisin. Stressaaja saattaa herätä myös aamuyöllä miettimään muita elämän murheita. Hän harrastaa mielellään hikijumppaa, mutta ei välttämättä aina ehdi liikkumaan silloin kuin haluaisi. Murehtii, kun liikunta jää väliin, koska ajattelee että hyvinvointi kärsii. Ei osaa myöskään arvostaa rauhallisia liikuntamuotoja, vaikka onkin kuullut niistä paljon hyvää. Syö päivällä liian vähän, ja siksi iltaisin tekee mieli erilaisia herkkuja. Vatsa on alkanut jo reagoida stressiin.
Mutta ei hätää, tie omaan hyvinvointiin kulkee vatsan kautta ja ratkaisu on simppeli: syö hyvin, voi paremmin.
Mistä lisää energiaa?
Ylikierroksilla käyminen ei tuota hyvinvointia vaan se kääntyy lopulta itseään vastaan. Rauhoittumisella ja palautumisella on tärkeä rooli osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vuoden pimeimpään aikaan on välillä ehkä hyvä lähteä joogatunneille sekä kokeilla erilaisia rentoutumisharjoituksia. Opetella tällä tavalla aidosti kuuntelemaan mitä keho juuri tällä hetkellä kaipaisi, sen sijaan että väkisin pusertaa ja suorittaa.
Myös ravinnolla on suuri merkitys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Erityisesti fyysisen rasituksen jälkeen elimistö tarvitsee ravintoa palautumiseen. Hyvään palautumiseen vaikuttaa merkittävästi tasaisen ateriarytmin ylläpitäminen sekä riittävä proteiinien, hiilihydraattien, vitamiinien, kivennäisaineiden, antioksidanttien ja kuitujen saanti. Kaikkia näitä saa, kun ravinto on monipuolista. On hyvä ajatella, että on fiksumpaa syödä paremmin, kuin että söisi vähemmän. Jokainen ateria on myös mietittävä omaan kulutukseen nähden.
Normaalia kuntoliikuntaa harrastavan on hyvä saada energiaa tasaisesti kaikilla aterioilla. Myös aivot tarvitsevat riittävästi energiaa ja hyviä rasvoja, joita saa kalasta, kasviöljyistä ja avokadosta. Stressaavan aivot tarvitsevat erityistä hoitoa. Myös suolisto toimii paremmin, kun se saa rasvoja ja kuituja. Mielen ja elimistön rauhoittaminen auttaa vatsaa rauhoittumaan ja toimimaan säännöllisemmin.