Aivoruokaa ja omien rajojen ymmärtäminen

Aivoruokaa

Aivot painavat keskimäärin 1,5 kg, mutta pienestä koosta huolimatta kuluttavat viidenneksen ihmisen energiantarpeesta. Aivot käyttävät energiakseen hiilihydraatteja, vaikka itsessään aivot koostuvat lähinnä rasvasta. Voidaankin sanoa, että ajattelu kuluttaa energiaa ja vaikka työ ei olisi fyysistä, työpäivän aikainen syöminen vaikuttaa merkittävästi siihen miten luova ajattelu, ideointi ja aikaansaaminen sujuu. Kiireessä usein syöminen saattaa jäädä. Jos kuitenkin haluat olla parhaassa mahdollisessa vedossa koko päivän, kannattaa miettiä, millaista ruokaa aivosi tarvitsevat. Koska aivot käyttävät energiakseen hiilihydraatteja, kuitupitoisia hiilihydraatteja kannattaa syödä jo aamusta: täysjyväinen leipä tai puuro herättää aivot hommiin. Aivot rakastavat värikästä ruokaa: kasvisten, hedelmien ja marjojen antioksidantit ja vitamiinit tukevat aivojen terveyttä. Marjojen on osoitettu vaikuttavan ikäihmisten kognitioon ja lasten myönteisiin tunteisiin, vaikka tutkimuksia tarvitaan lisää. Olet ehkä kuullut sanonnan, että suolisto on ihmisen toiset aivot. Tällä tarkoitetaan sitä, että suolistossa on yhtälailla hermostollista toimintaa kuin aivoissa. Ja suolisto ja aivot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Aivojen terveyttä voit tukea samoin keinoin kuin suoliston hyvinvointia: kasvisten ja kuitujen lisäksi kannattaa valita kasvi- ja kalan rasvaa ja proteiinin lähteeksi kasviperäisiä tuotteita sekä vähentää sokerin ja prosessoitujen lihatuotteiden käyttöä. Jos sinulla on paljon suolisto-oireita, voikin olla, että niiden hoitaminen vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja vireyteen.

Omien rajojen ymmärtäminen ja oleilu

Vapaa-aikasi on tarkoitettu töistä palautumiseen. On hyvä oppia vetämään selkeä raja töiden ja vapaa-ajan välille. Välillä töitä voi olla hieman enemmän, mutta tärkeää olisi oppia tiedostamaan, että jatkuva itsensä peliin laittaminen töiden puolesta kuluttaa. Mielesi rasittuu, vaikka työ olisi kuinka innostavaa tahansa. Kun et pääse palautumaan kunnolla, pitkällä aikavälillä uupuminen hiipii nurkan taakse odottelemaan.

Moni täyttää usein elämäänsä lisäksi jatkuvalla muullakin tekemisellä, kuin työllä. On lasten harrastuksia, omia harrastuksia, ystävien tapaamisia, sukuloimista, kodinhoitotöitä, matkoja ja muuta tekemistä. Hienoja asioita, joita on hyvä ollakin! Mutta joskus näitä kaikkia on niin paljon, ettei omalle hengähdykselle jää aikaa. Pelkkä oleilu on myös tärkeää. Eli sellaiset vapaat hetket, jolloin voisit päästää irti kaikenlaisista aikatauluista ja muiden ihmisten toiveista. Tällöin on mahdollista irrottaa itsensä hetkeksi itselleen. Perheellisenä mahdollisesti myös pelkkään perheen omaan oleiluun.

Tärkeää on myös oppia päästämään irti muusta erilaisesta elämän täytteestä, josta et itse nauti. Moni Stressaaja huolehtii liikaa ja koittaa olla muille mieliksi. Jotta ei rasitu, on hyvä oppia havainnoimaan mitkä asiat vievät liikaa energiaa. Jos jostain tekemisestä et saa hyvää oloa, miksi teet sitä? Ei ole pakko tavata sellaisia ystäviä tai sukulaisia, joiden tapaamisesta ei tule hyvä mieli. Tästä kannattaa huolehtia erityisesti silloin, kun itsellä on muutenkin raskasta, tiukan työtilanteen hetkellä tai muun vaikean elämäntilanteen aikana. Toki joskus täytyy tehdä poikkeus, mutta ei jatkuvasti.

Oleilu, irti päästäminen sekä vapaa-ajalla koetut elämykset tuovat elämään uusia näkökulmia ja kehittävät luovaa ajattelukykyä. Kaikki tämä on tärkeää oman hyvinvointisi kannalta. Niin työssä kuin elämässä muutenkin. Siksi erityisesti Stressaajan olisi tärkeä oppia kuuntelemaan itseään ja vetämään selkeät rajat jatkuvan suorittamisen sijaan. Kun on tarpeeksi aikaa oleiluun ja omalle vapaalle ajattelulle, näkee kaiken laajemmin.

Pyyhi yli kalenterista mahdollisimman paljon kaikkea sellaista ylimääräistä tekemistä, joka kuluttaa liikaa energiaa. Opettele ottamaan aikaa myös pelkkään oleiluun. Opi sanomaan myös EI.

Katso kaikki Stressaaja-kaamospersoonan vinkit ››