Suunnittelemalla säästyy aikaa
Useimmat tietävät, että kasvisten, hedelmien ja marjojen lisääminen ruokavalioon on omaa hyvinvointia edistävä teko. Lisäämällä värikkyyttä ruokavalioon, lisää myös vireyttä. Tieto ei kuitenkaan aina muuta toimintaa, vaan arjessa muut tärkeät asiat kiilaavat ohi. Myöhemmin päivän päättyessä huomaakin, että hyvä aikomus syödä enemmän kasviksia ei toteutunut. Kuulostaako tutulta?
Ruokailun suunnittelu
Jos tavoitteena on edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia, on viisasta pohtia ajankäyttöään. Kasvisten lisääminen ruokavalioon vaatii hieman suunnittelua, mutta lopulta aika vähän aikaa. Etukäteen suunnittelu auttaa, jos tavoitteena on lisätä kasvisten, hedelmien ja marjojen syömistä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon niin kaupassakäynti, arjen rytmitys kuin reseptiikka. Eli mitä syödään ja milloin syödään.
Kannattaa olla hyvin konkreettinen. Lisää esimerkiksi aamujogurttiin mustikkaa tai syö klementiinin. Tai ottaa välipalaksi mukaan appelsiinin tai banaanin. Kokeile erilaisia smoothieita, kasvisruokia ja salaatteja. Mitä pidemmälle toiminta on suunniteltu, sen helpompi se on kiireessä toteuttaa. Kiireessä ei ole aikaa miettiä iltapäivän välipalaa. Mutta jos on etukäteen varannut toimistoon tai kassin pohjalle, hedelmiä ja pähkinöitä, välipala toteutuu todennäköisemmin.
Uusien rutiinien muodostaminen on helpompaa, jos muutos on säännöllinen ja toistuva. Olemassa oleviin rutiineihin on myös helpompi lisätä vähän uutta: kasvista lisää lounaalle ja iltapäivälle hedelmä. Täysin uuden rutiinin muodostaminen vaatii enemmän toistoa. Mikä voisi olla sinulle konkreettisempi tapa lisätä kasviksia ruokavalioon?
Pysähtyminen ja meditaatio-applikaation hankinta
Ensimmäisellä viikolla opetellaan pysähtymistä. Stressaantuneen suurin huomio tulisi liittyä oman mielen kasassa pitämiseen. Mielen hyvinvointi pysyy kunnossa, kun sitä muistaa hoitaa oikealla tavalla. Kevyellä liikunnalla, syvällä unella, oikealla ravinnolla ja aidosti rauhoittumalla.
Stressaajan kehossa stressihormoni kortisoli on usein koholla. Tämä aiheuttaa unihäiriöitä, ärtyneisyyttä, ylikierrosten tunnetta, kuukautiskierron epäsäännöllisyyttä sekä lihasheikkoutta. Pitkittyneessä stressissä lisäksi elimistön immuunipuolustus heikkenee ja flunssa voi iskeä paljon herkemmin.
Raskas hikinen treeni voikin kääntyä itseään vastaan, jos ei osaa kuunnella itseään. Mutta liikuntaa Stressaajan ei kannata jättää kokonaan pois. Usein Stressaajalla on valmiiksi ylimääräistä energiaa, joten liikkuminen on tarpeen, jotta liiallisen energian saa purettua ja mielen rauhoitettua.
Tällä viikolla tosin keskitytään päästämään kaikenlaisesta suorittamisesta irti. Näin päästään perille siitä, miten itseään voisi parhaalla mahdollisella tavalla hoitaa.
Mikä on itselle sitten sopivaa? Mitä oma keho tarvitsee? Vastauksen löytämistä varten on tarpeellista konkreettisesti pysähtyä. Eli istua paikoilleen, hiljentyä ja rauhoittua itsensä kanssa. Tätä varten on hyvä ottaa käyttöön mindfulness-harjoittelu, joka on stressinhallintaa edistävä väline. Mindfulness-harjoittelu auttaa tutkitusti stressinhallinnassa, unen laadun paranemisessa ja yleisessä elämänhallinnassa.
Suosituksena voi ottaa käyttöön itselle sopivan mindfulness-applikaation, jonka voi ladata omaan puhelimeensa. Harjoitus on tärkeää tehdä viisi kertaa viikossa koko neljän viikon ajan. Istutaan lattialle tyynyn päälle selkä seinää vasten tai tuolille. Kuitenkin niin, että selkä on suorana, jotta hengitys kulkee vapaasti.
Kun rauhoittumisen saa osaksi elämäänsä, keskittyminen lisääntyy, elämästä tulee mielekkäämpää ja tasapainoisempaa. Oppii elämään ja liikkumaan itseään kuunnellen, ei rangaisten tai väkisin suorittamalla.