Iltapala ja hyvä uni
Päivitetty 28.1.2019Kaamosaikaan monen unen tarve lisääntyy. Sopivan kokoinen iltapala rauhoittaa elimistöä ja edistää unta. Uni on ihmiselle ensisijaisen tärkeä osa hyvinvointia, hyvän ravinnon lisäksi. Tärkeänä hyvän unen osatekijänä on myös palautuminen ja kehon rauhoittaminen.
Iltapalan merkitys unen laatuun
Kaamosaikaan monen unen tarve lisääntyy. Jokainen meistä tarvitsee hyvää ja palauttavaa yöunta jaksaakseen arjessa. Kaikki päiväaikainen syöminen vaikuttaa uneen, mutta erityisesti iltasyömisellä on iso rooli unen laadun kannalta. Sopivan kokoinen iltapala rauhoittaa elimistöä ja edistää unta. Nälkä tai liian täysi vatsa sen sijaan häiritsee unta. Ennen nukkumaanmenoa sinun kannattaakin nauttia kuitupitoisia hiilihydraatteja, kuten täysjyväleipää tai puuroa, marjoja ja hedelmiä sekä sopivasti proteiinia. Hyviä proteiinin lähteitä ovat maito- ja soijatuotteet, kananmuna ja kala.
Uneen vaikuttavat monet asiat ruokavaliossa. Ykköshäiritsijä on alkoholi. Naisilla jo yksi annos, ja miehillä kaksi, heikentää yöunien laatua. Vaikka alkoholi rentouttaa, unilääkkeenä se on todella huono valinta. Kahvi- ja kofeiinipitoiset (energia- ja kolajuomat, tumma suklaa, kaakao) aineet tunnetusti piristävät ja niiden käyttö ennen nukkumaanmenoa ei tietenkään edistä hyvää unta. Kofeiinipitoisten tuotteiden käyttö kannattaa lopettaa hyvissä ajoin iltapäivällä vähintään 6 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Rauhoittavana iltajuomana, alkoholin ja kofeiinin sijaan, kokeile kamomillateetä tai muuta rauhoittavaa yrttijuomaa.
Runsas sokerin syöminen ennen nukkumaan menoa heikentää myös unesi laatua. Karkkipussin sijaan valitse hieman terveellisempi iltapala. Lisäksi runsasrasvainen ja mausteinen ateria illalla voi häiritä merkittävästi yöunta.
Tryptofaani on aminohappo, jota saat ruoasta. Elimistö valmistaa tryptofaanista unta edistäviä aineita, kuten melatoniinia ja serotoniinia. Kalsium ja B6-vitamiini edistävät tryptofaanin imeytymistä. Trypotofaanipitoinen hyvä iltapala syntyy vaikka kaurapuurosta, jossa on päällä siemeniä, pähkinöitä ja marjoja sekä muutama lusikallinen raejuustoa. Kun iltapala nautitaan rauhallisessa tunnelmassa ja kiireettömästi ilman tv:n tai muun ruudun kajastusta, parannetaan mahdollisuuksia nukkua levollista ja virkistävää unta.
Hyvän unen löytyminen ja unirytmi
Uni on ihmiselle ensisijaisen tärkeä osa hyvinvointia, hyvän ravinnon lisäksi. Elimistösi tarvitsee laadukasta unta joka yö 7-9h. Kun elämässään päästää turhista asioista irti ja sen tasapainottaa, myös uni maistuu paremmin ja unesta tulee laadukkaampaa. Tärkeänä hyvän unen osatekijänä on myös palautuminen ja kehon rauhoittaminen. Siksi Stressaajana sinun olisi hyvä oppia harjoittelemaan tietoisuustaitoja, jotta havaitset milloin kehosi käy ylikierroksilla. Näitä harjoiteltiin edellisillä viikoilla.
Unensaantiin ja laatuun vaikuttaa merkittävästi toiminta, mitä teet ennen nukkumaanmenoa. Jos katselet tv:tä tai surffailet sosiaalisessa mediassa juuri ennen, syvään uneen nukahtaminen vaikeutuu. Sininen valo älylaitteesta tai tv:stä ei ole hyväksi iltaisin, koska se pitää aivoja toiminnassa ja virkeänä. Tupakointi sekä kofeiini piristävät, joten niitä on hyvä välttää. Viimeinen kahvi tulisi juoda iltapäivällä ennen klo 14. Liian raskas liikunta lähellä nukkumista virkistää myös kehoa ja aivoja. Olisikin hyvä pohtia, milloin raskaampi liikkuminen sopii itselle parhaiten.
Epätasaisesti nukkuminen, eli se että nukut vähemmän arkena ja kirit unta kiinni viikonloppuisin, sekoittaa koko elimistön toimintaa. Unta ei voi kiriä kiinni viikonloppuisin, vaan unirytmin tulisi olla tasainen joka yö. Näin ylläpidät kehon ja mielen tasapainoa. Yleinen vireystasosi pysyy yllä helpommin ja hallitset stressiä paremmin. Väsyneenä voit kokea saamattomuutta, mieli on apea ja ärtyisä.
Olisi hyvä päästä nukkumaan joka päivä suurin piirtein samaan aikaan ja herätä samaan aikaan. Kun saat oman unirytmin paikoilleen, elämästä tulee helpompaa ja mukavampaa. Hyvä uni vaikuttaa mielialaan tasaavasti ja elämä alkaa tuntua mielekkäältä. Unen aikana aivot ja keho palautuvat, joka taas edistää elimistön eri toimintoja, kuten ruoansulatusta.