Kymenlaakso ja Etelä-Karjala - Hapatettuja herkkuja Kymenlaaksosta ja Lemin Särää
Julkaistu 7.9.2018Maantieteellinen sijainti on vaikuttanut vahvasti Kymenlaakson ruokakulttuuriin. Maakunnan pohjoispuoli on saanut vaikutteita savolaisesta keittiöstä ja luoteisosa Hämeestä. Lounaisosissa puolestaan on taas ruokailutapoja ruotsalaisväestöltä ja idässä Venäjältä ja Karjalasta.
Lohta Kymijoesta
Keskeinen osa Kymenlaakson ruokakulttuuria on ollut maakunnassa virtaava Kymijoki. Joki on toiminut tärkeänä laivareittinä ja merimiesten ja matkustajien mukana monet uudet ruokailutavat ovat rantautuneet maakuntaan. Joki on ollut itäisen Suomenlahden merialueen lisäksi tärkeä elinehto ja kalapaikka, joka tunnettiin aikanaan kuuluisana lohijokena.
Hapan on kuitenkin kymenlaaksolaisen ruokapöydän avainsana. Pöydästä löytyi perinteisesti kaikenlaisia hapanruokia, kuten hapankaloja, -vellejä ja -kaaleja ja jälkiruokaleivonnaisissa käytettiin usein pohjana piimää tai rahkaa. Lisäksi tarjoiluihin kuuluivat kotitekoiset leivät, kuten rieskat, piirakat ja piimäleivät sekä kalat, marjat ja sienet.
Kymenlaaksolaisilla ruoilla on hauskoja nimiä. Esimerkiksi perinteiselle jälkiruoalle, marjamämmi tunnetaan myös nimillä puolapipa, pirinä ja marjaressu.
Rieskaa Etelä-Karjalasta
Etelä-Karjalassa tuttuja leivonnaisia ovat muun muassa rieska eli hiivalla kohotettu ohraleipä sekä maakunnan kuuluisuus, viipurinrinkeli, jonka perinteitä vaalitaan erityisesti Lappeenrannan alueella.
Uunissa haudutettava lammasruoka, Lemin särä valittiin vuonna 1972 yhdeksi Suomen seitsemästä maakuntaihmeestä.