Lounais-Suomi - Silakkaa, lapskoussia ja Piispanmunkkeja

Nii pal silakoi

Varsinaissuomalaisten lautasilta on perinteisesti löytynyt niin silakkaa, haukea kuin ahventa. Maakuntakalaa silakkaa syötiin ennen vanhaan päivittäin ja kaikin mahdollisin tavoin: hiillostettuna, paistettuna, säilöttynä, keitettynä ja rullina. Valmista silakkarullat nyt vaikka marinoituina tapassilakoina. Varsinaissuomalaisten herkkukala maistuu myös lohitäytteisissä silakkapihveissä tai silakkafenkolivuoassa. Hauki taas kannattaa jauhaa massaksi pyöryköihin tai burgerin pihveihin. Kokeile myös hauki-perunapihvejä. Ahvenet kypsyvät grillissä kesäisissä nyyteissä. 

Leipä on tärkeä myös varsinaissuomalaisille. Ennen tupien katoissa olevat vartaat leivottiin syksyisin ja keväisin täyteen reikäleipää. Perinteinen leipä on kuminalla maustettu ruisleipä, kyrsä. Varsinais-Suomen maakuntaleipä on kuitenkin varilimppu, hapanleipä, joka valmistetaan imellyttämällä maltaita ja ruisjauhoja vedessä. 

Jälkiruoaksi maakunnassa nautitaan väskynäkräämiä eli luumukiisseliä, ja joskus valkohattuisia Piispanmunkkeja. Muualla Suomessa ne tunnetaan paremmin vaaleanpunaisina berliininmunkkeina. Monen turkulaisen mielestä Piispanmunkki on edelleen ainoa oikea kuorrutemunkki. Turku on myös makkarakaupunki. Perinteistä turkulaista rusinamakkara pidetään yhtä ikonisena ruokana kuin mustamakkaraa Tampereella.

Suomen kansallisaarteen, mämmin, kerrotaan syntyneen Varsinais-Suomessa, josta se levisi vähitellen koko kansan tietoisuuteen. Jos mämmi ei kesällä maistu sellaisenaan, tuokkosen voi upottaa esimerkiksi mämmi-mudcakeen.

Myös läskisoosi on lähtöisin Varsinais-Suomesta. Tähän perinneruokaan laitetaan tyypillisesti sianlihaa, sipulia, vehnäjauhoja, vettä ja voita. Soosi nautitaan perunamuusin, maustekurkkujen ja etikkapunajuurien kanssa.

Sen seitsemän sorttia Satakunnasta

Satakuntalainen ruokaperinne on runsasta ja vieraanvaraista. Juhlien tarjoiluissa ei kursailla, vaan pitopöydät notkuvat nykyäänkin sen seitsemää sorttia. Pöytään katetaan kalaruokia, juureksia, tuorejuustoja, sieniruokia, makkaroita, lihapullia, alatoopia, perunoita sekä erilaisia paisteja ja salaatteja. Perinteisesti pidoissa syötiin pitkän kaavan mukaan ja lopulta tarjottiin ”ulosheittoteetä”, joka merkitsi pitojen loppumista.

Merimieskulttuurin vaaliminen näkyy ruokaperinteessä, ja Satakunta tunnetaankin erityisesti kalaruoistaan. Vaikutuksia ruokien nimityksiin ja makutottumuksiin on tullut myös meren yli Ruotsista. Kalaruoista näyttävin on Porin pitäjäruoka ristiinnaulittu siika: suolattu siikafilee kiinnitetään puunauloilla lautaan ja kypsennetään nuotion loimussa. Siian taas voi paistaa uunissa kokonaisena tai fileinä pannulla. Kokeile myös yrttiöljyllä maustettua siikakeittoa tai yrttistä graavisiikaa. Uusien perunoiden kanssa maistuvat esimerkiksi sinappisilakat ja gremolatasilli.

Liharuoista on tunnetuin Rauman perinneruoka lapskoussi, ”sekasotku”, syntyy keittämällä perunat ja naudanliha muhennokseksi. Sisältää joskus myös porkkanaa, lanttua ja sipulia.

Satakuntalainen perinneruoka on myös sallatti, rosollin tyylinen salaatti, jota valmistetaan ympäri vuoden.

Makea erikoisuus on Euran rinkeli. Rinkelit leivotaan täyteläiseen hiivataikinaan ja kuorrutetaan sokerilla.

Pannukakkua Ahvenanmaalta

Ahvenanmaan ruokakulttuuri perustuu meren antimiin, lähiruokaan ja puhtaisiin raaka-aineisiin. Kalastus ja kaupankäynti ovat kukoistaneet maakunnassa vuosisatojen ajan ja meri on ollut monille saaristolaisperheille elinehto. Kala on edelleen ruokakulttuurin perusta ja silakkaa pidetään kaloista tärkeimpänä.

Silakan lisäksi tyypillisiä raaka-aineita ovat ahven ja hauki, riistaeläimet kuten metsäkauris ja hirvi sekä vesilinnut. Pellot taas ovat puolestaan pullollaan vihanneksia, juurikkaita, fenkolia ja sipuleita, ja vehreillä niityillä laiduntavista lampaista ja lehmistä saadaan herkullista lihaa. Ahvenanmaalainen karitsanlihassa on omintakeinen maku, joka on peräisin laidunten heinän joukkoon kylvetyistä mausteyrteistä. Eläinten maidosta tehdään myös arvostettuja juustoja ja voita. 

Maakunnan suurin ylpeydenaihe on kuitenkin Ahvenanmaan pannukakku. Ahvenanmaalaiset rakastavat pannariaan niin paljon, että syövät sitä aamupalaksi, välipalaksi ja jälkiruoaksi. Ennen aikaan sitä oli tapana tarjota jopa häissä! Paksun pannukakun salaisuus on taikinan seassa olevat manna -tai riisipuuro sekä kardemumma. Pannari syödään perinteisesti kermavaahdon ja luumuhillon kanssa.

Muita ahvenanmaalaisia herkkuja ovat mustaleipä, silakkapurilainen ja omenat. Mustaleipä on maltaista ja siirapista valmistettu makea leipä. Saaristolaisleivän serkku oli aikanaan tärkeä eväs purjelaivoilla ja naiset leipoivat sitä suuria määriä merimiesten mukaan pitkille laivamatkoille.

Ledholmare on kuuluisa silakkapurilainen, joka kerää Ahvenanmaalla pitkät jonot ruokakärryjen ja kojujen ulkopuolelle. Purilainen on täytetty paistetuilla silakoilla, kiinankaalisalaatilla, sipulilla ja ranskankermalla.

Ahvenanmaalla on paljon omenanviljelijöitä, sillä saarten ilmasto on omenoiden kasvatukseen ihanteellinen. Tuttuja lajikkeita ovat muun muassa Lobo ja Santana, niistä valmistetaan marmeladeja ja mehuja sekä pienpanimoissa lukuisia erilaisia siidereitä ja viinejä.