Arki
Itä- ja Keski-Suomi

Itä- ja Keski-Suomi

Itä- ja Keski-Suomen maakuntaruoissa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita ja oman talon antimia. Ruisleipä ja kalat kuuluvat monen maakunnan herkkuihin nykyäänkin. Ja etelä-savolaisesta mustikkakukosta eli rättänästä on tullut jopa trendiherkku.

Järvikaloja ja piirakkaherkkuja

Pohjois-Savo tunnetaan kukoistaan

Vanha savolainen sananparsi kuuluu "leevätön syönti ee pie näläkee". Maakunta tunnetaankin erityisesti leivästä ja kalasta. Alue on myös perinteistä karjatalousaluetta, jossa tuotetaan runsaasti varsinkin maitoa ja naudanlihaa. Tunnetuimpia savolaisherkkuja lienevät kukot. Pohjoisessa siitä leikattiin päältä kansi pois, kun taas Etelä-Savossa yleensä leikattiin siivuja päädystä. Muikkujen ja sianlihan lisäksi kukkoja täytettiin lantulla, perunalla eli ”potatilla” tai naudanlihalla. 

Etelä-Savo – herkkuja oman talon antimista

Yksinkertaisista raaka-aineista tunnettu eteläsavolainen keittiö on saanut vaikutteita Karjalasta, Pohjois-Savosta ja Hämeestä. Ruoat pohjautuvat oman talon antimiin: kalaan, lihaan, maitoon ja viljaan. Järvikaloista erityisesti muikku on ollut aina tärkeä. Niillä on täytetty kukkoja, mutta muikkuja on paistettu myös ruisjauhoissa pyöriteltynä. Ruista on muutenkin käytetty paljon. Itä-suomalaiseen tyyliin ruisleipä on paksu ja pyöreä. Muita maakuntaherkkuja on ruis-puolukkapuuro sekä makea ruiskuorinen mustikkakukko eli rättänä. Sen edessä voi savolaisen malliin huokaista, että eessäs on herkkuva.

Keski-Suomi – sesongit edellä

Ruokakulttuurissa on vaikutteita niin Savosta, Hämeestä, Pohjanmaalta kuin Karjalasta. Ruokaperinteet nojaavat laadukkaisiin sesongin mukaisiin raaka-aineisiin, joita on hyödynnetty taidokkaasti. Ruisjauhoista tehtiin puuroa eli huttua. Arkileiväksi leivottiin pyöreää hapanta ruisleipää ja juhlapäiviksi kohottamatonta ohrarieskaa. Kala on järvialueella ollut tärkeä raaka-aine, esimerkiksi made ja lohi. Lihaa syötiin tuoreena lähinnä vain teurasaikoihin. Keski-Suomessa valmistettiin pyhäruoaksi verimakkaroita ja uitto- sekä metsätyömiesten perusruoaksi tuhtia läskisoossia.

Pohjois-Karjala – piirakoita moneen makuun

Pohjoiskarjalaisessa ruokakulttuurissa näkyy sekä idän että lännen vaikutus. Luonnonantimilla on ollut suuri osa ruokapöydässä: järvikaloja, riistaa ja metsäsieniä on käytetty runsaasti. Ruoka valmistettiin pääsääntöisesti uunissa. Siellä kypsyivät myös monenlaiset piirakat, kuten karjalanpiirakat, sultsinat, tsupukat, vatruskat ja kukkoset. Nykyään Pohjois-Karjala tunnetaan myös juustoista, kalajalosteista, kaviaarista, villisian lihasta, koivunmahlasta ja herukanlehtijuomasta.

Etelä-Karjala – uuniruokaa

Eteläkarjalainen ruokaperinteessä on vaikutteita ortodoksisesta uskonnosta ja Venäjältä, mikä näkyy sienien, kaalin ja rahkan käyttönä. Rahkalla on täytetty perinteisesti niin pullia kuin piirakoita.

Alue on Pohjois-Karjalan tavoin uuniruoka-aluetta. Hitaasti haudutettu ruoka sopii hyvin karjalaista sanontaan, jonka mukaan ”ei hoppu oo hyväks”. Rakastetuimpia ruokia lienevät karjalanpaisti ja höpsötysmenetelmällä valmistettu hiivalla nostatettu ohrarieska. Myös Viipurin rinkeli ja Lemin särä, puisessa kaukalossa uunissa valmistettu lammasruoka, ovat tunnettuja eteläkarjalaisia perinneruokia, samoin nykypäivän lappeenrantalaiset toriherkut Vety- ja Atomi-lihapiirakat.