Maakuntien parhaat: Itä-Uusimaa

Maakuntien parhaat: Itä-Uusimaa

Päivitimme perinneruoat Suomi 100 -juhlavuoden iloksi. Tällä kertaa perinteinen pääsiäisjälkiruoka, pasha, tuunattiin vegaaneillekin sopivaksi.

Pasha

Itä-Uudellamaalla ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita Venäjältä. Venäläiset maahanmuuttajat toivat aikanaan mukanaan muun muassa blinit, kulitsan ja pashan. Maakunnassa on myös vahva leivos- ja kahvilakulttuuri sekä leipäperinne.

Pasha on rahkamainen jälkiruoka, joka liittyy tyypillisesti ortodoksisen kirkon pääsiäisperinteisiin. Sana pasha tarkoittaakin venäjäksi pääsiäistä. Alun perin herkku syntyi, kun paaston aikana kaappeihin jääneet käyttämättömät maitotuotteet piti saada hyödynnetyksi.

Pashasta on yhtä monta versiota kuin tekijäänsäkin, mutta tyypillisimmin makea herkku valmistetaan kermasta, rahkasta, sokerista, kananmunista ja voista.

Perinteiseen venäläiseen tyyliin pasha jähmetetään koristeisessa pashamuotissa, josta painautuu jälkiruoan pinnalle kauniit kohokuviot. Yleisin kuvio on kirjainpari XB, joka tarkoittaa ”Kristus on ylösnoussut”. Valmis jälkiruoka koristellaan perinteisesti rusinoilla, hedelmillä tai mantelirouheella ja tarjotaan pyöreän leivonnaisen, kulitsan, kanssa.

3 herkkua Itä-Uusimaalta:

1) Runebergin torttu

Kuuluisat Runebergin tortut ovat lähtöisin 1800-luvun Porvoosta, jossa kansallisrunoilija ja suuri tortunystävä J. L. Runeberg asui. Lieriönmuotoisen leivonnaisen päällä on hillosilmä, jota ympäröi sokerikuorruterengas. Joistakin porvoolaisista kahviloista saa torttuja vuoden ympäri.

2) Setsuuri

Hapanmakean sekaleivän nimi tulee ruotsin makeaa ja hapanta tarkoittavista sanoista söt ja sur. Setsuurileipä maustetaan usein pomeranssin kuorella ja aniksella sekä makeutetaan siirapilla.

3) Kinuskitorttu

Erilaiset kinuskitortut ovat Itä-Uudenmaan perinneleivonnaisia. Kinuski tuli alunperin Itä-Uudellemaalle venäläisten keittäjien ja Pietarissa vierailleiden suomalaisten kondiittorien mukana.

Kokeile näitä

Sinua saattaisi kiinnostaa