Maakuntien parhaat: Päijät-Häme

Maakuntien parhaat: Päijät-Häme

Hämäläisten ylpeys, peruna ui niin leipään, tuuvinkiin kuin voihinkin. Perunalimppu maustetaan jouluiseksi pomeranssinkuorella ja kuivatuilla karpaloilla.

Päijät-hämäläisille tärkeitä raaka-aineita ovat olleet peruna, ohra, kaura, kala ja liha. Maakunnan eteläosassa on keskitytty ohran viljelyyn. Itäosan vesistöistä, Päijänteeltä ja Vesijärvestä, on pyydetty paljon elintärkeitä järvikaloja, kuten muikkua, siikaa, särkeä, ahventa, haukea sekä Vesijärven lahnaa. Lahnan pää oli suurta herkkua ja siitä keitettiin myös hyytelöä.

Pääosassa peruna

Päijät-Hämeen maaperän omaa kultaa, perunaa, on viljelty pääosin Asikkalassa. Sieltä ovat saaneet alkunsa myös monet suomalaiset perunaruoat, kuten perunamunavoi sekä hämäläinen perunalaatikko eli perunatuuvinki. Perunaa leivottiin myös hämäläisten rakastamaan makeahkoon perinneleipään perunalimppuun eli ”pernalimppuun.” Jouluinen versio siitä syntyy lisäämällä joukkoon fenkolinsiemeniä ja pomeranssikuorta.

Talonpoikaisperheiden ruokakomeroista löytyi usein suolattua sianlihaa, jota säilöttiin puisissa tiinuissa. Lihan kaikki osat käytettiin huolellisesti; läskistä tehtiin kastiketta ja luista keitettiin luusoppaa. Luut saatettiin myös kypsyttää uunissa tai keittää, ja lisätä joukkoon kauraryynejä, jolloin saatiin herkullista ryynilientä.

Myös lampaanlihaa suolattiin tai paistettiin ja palat ripustettiin usein aitan orteen säilymään.

Maakunnassa osattiin myös juhlia ja järjestää mahtavia pitoja. Talonpoikaisemännät täyttivät pitkät pitopöydät mehevillä lihoilla, kuten lampaalla, paisteilla sekä perunoilla, laatikkoruoilla ja kaloilla.

Muita herkkuja Päijät-Hämeestä

Leipäressu

Leipäpaloista keitetty puuromainen herkku maustetaan siirapilla. Nautitaan puolukkahillon tai voinokareen kanssa.

Sahti

Suomalainen suodattamaton olut valmistetaan pääasiassa ohramaltaista ja maustetaan katajalla tai katajanmarjoilla. Juoma on rekisteröity Euroopan Unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi.

Röpörieska ja pippo

Ruokapöytään kuuluivat myös olennaisena osana leivät, kuten hollolalainen näkkileipä eli pehmeä pitoleipä, jonka päälle laitettiin usein paksu siivu piimäjuustoa. Muita leipiä olivat muun muassa ohrasta tehty pippo sekä rukiinen röpörieska.

Maakuntareseptit

Sinua saattaisi kiinnostaa