Maakuntien parhaat: Satakunta
Julkaistu 28.5.2018Esittelemme Suomi 100 -juhlavuoden aikana joka kuukausi uusia versioita maakuntaruoista. Satakunta on tunnettu kalaruoistaan. Mausta graavisiika – sikäläisittäin kraavisiika – vaihteeksi mintulla ja sitruunalla.
Satakuntalainen ruokaperinne on runsasta ja vieraanvaraista. Juhlien pitopöydät notkuvat nykyäänkin sen seitsemää sorttia: kalaruokia, juureksia, tuorejuustoja, sieniruokia, makkaroita, lihapullia, alatoopia, perunoita sekä erilaisia paisteja ja salaatteja. Perinteisesti pidoissa syötiin pitkän kaavan mukaan ja lopulta tarjottiin ”ulosheittoteetä”, joka merkitsi pitojen loppumista.
Merimieskulttuurin vaaliminen näkyy ruokaperinteessä ja Satakunta tunnetaankin erityisesti kalaruoistaan. Vaikutuksia ruokien nimityksiin ja makutottumuksiin on tullut myös meren yli Ruotsista. Kalaruoista näyttävin on Porin pitäjäruoka, ristiinnaulittu siika: suolattu siikafilee kiinnitetään puunauloilla lautaan ja kypsennetään nuotion loimussa. Muutenkin alueella käytetään paljon siikaa, samoin silakkaa.
Paikallinen erikoisuus on nahkiainen, jota pyydetään alkusyksyllä. Monien mielestä ainoa oikea tapa nauttia sormenpaksuista, ympyräsuista kalaa on halstrattuna ja snapsin kanssa.
Merenrantojen herkkumarja tyrniä kasvaa Satakunnassa paljon. Siitä syntyvät erilaiset leivonnaiset, jälkiruoat ja juomat. Liharuokien kaverina maistuu kirpsakka tyrnihyytelö. Myös metsien antimia hyödynnetään, ja erilaiset sieni- ja hirviruoat ovat tuttuja näkyjä satakuntalaisissa ruokapöydissä.
Muita satakuntalaisia ruokia
Sallatti
Punajuuresta, perunasta ja porkkanasta valmistettava sallatti tunnetaan paremmin rosollina. Nykyään sitä syödään lähinnä jouluna.
Kakko
Satakunnan maakuntaleipä kakko on pyöreä hiivaleipä, joka leivotaan ohrasta ja vehnästä. Alun perin kakkoa tehtiin viikonloppuherkuksi.
Lapskoussi
Rauman perinneruoka syntyy kypsentämällä erilaisia lihoja, perunoita ja sipulia niin kauan, että niistä tulee muhennosta. Voisula viimeistelee herkun