Perinteinen pääsiäisruoka
Päivitetty 3.2.2025Katetaanko teilläkin pääsiäisaterialle perinteiseen tyyliin lammasta, kananmunia, mämmiä ja pashaa? Niin monessa muussakin suomalaisessa perheessä. Lue, mistä perinteiset pääsiäisruokamme ovat saaneet alkunsa!
Pääsiäisenä syödään perinteisesti lammasta ja karitsaa, kananmunia eri täytteillä, mämmiä ja raikkaita rahkajälkiruokia, kuten pashaa. Nykyään juhlapöytään pääsee pääsiäisen ajankohdasta riippuen myös parsaa eri muodossa.
Pääsiäisateria syödään normaalisti pääsiäissunnuntaina, eli 20.4.2025. Muinakin pääsiäisviikon päivinä voi laittaa pöydän hieman koreammaksi, esimerkiksi pitkäperjantaina moni herkuttelee vaalealla kalalla, kuten siialla.
Pääsiäislammas
Lammaspaisti on muualla maailmassa kuulunut jo 600-luvulta osaksi pääsiäisateriaa, mutta Suomessa pääsiäislampaan syöminen on yleistynyt vasta 1900-luvulla. Pääsiäisenä lammasta tai karitsaa voi syödä perinteisen paistin muodossa tai karitsankareina. Kareita grillaamalla käynnistyykin monen grillikausi!
Pääsiäismunat symboloivat ikuista elämää
Linnunmunat ovat perinteisesti kuuluneet suomalaiseen kevääseen. Pääsiäisenä munia keitettiin talon väelle, ja siitä annettiin myös palkaksi virpojille. Myös munien maalaaminen kuuluu pääsiäiseen ja Suomen Karjalassa alettiin koristella pääsiäisenä munia, kun kananhoito yleistyi 1800-luvulla. Kokeile sinäkin munien maalaamista luonnonvärein!
Pääsiäisen perinteiset jälkiruoat
Mämmiä on Suomessa valmistettu alun perin pitkänperjantain ruoaksi ja 1700-luvulla se syötiin leivän päälle siveltynä. Pasha puolestaan on ortodoksinen perinteinen pääsiäisen jälkiruoka, joka alkoi yleistyä suomalaisissa pääsiäispöydissä 70-luvulla. Pullat eri muodossa ovat myös perinteisiä pääsiäisherkkuja.