Perinteiset suomalaiset pääsiäisruoat
Pääsiäinen oli ennen vanhaan etenkin Länsi-Suomessa hartaan uskonnollinen juhla. Perinteisiä suomalaisia pääsiäisruokia olivat munamaito, verimakkarat, tuore leipä, lammaspaisti, uunijuusto - ja tietenkin mämmi!
Mämmiä on Suomessa valmistettu jo katolisena aikana, jolloin se oli perinteinen pitkänperjantain ruoka. 1700-luvulla se syötiin leivän päälle siveltynä. 1900-luvulla mämmin syöminen levisi myös muualle Suomeen, ja sen syöntitapa muuttui.
Kokeile:
Pääsiäislammas
Lammaspaisti on muualla maailmassa kuulunut jo 600-luvulta osaksi pääsiäisateriaa, ja sillä on yhteyksiä juutalaisten pääsiäisperinteisiin. Se muistuttaa vertauskuvallisesti Kristuksesta uhrikaritsana, joka anteeksiantoi synnit ja lahjoitti uuden elämän. Suomessa pääsiäislampaan syöminen on yleistynyt vasta 1900-luvulla.
Pääsiäisenä lammasta tai karitsaa voi syödä perinteisen paistin muodossa tai karitsankareita - kareita grillaamalla käynnistyykin monen suomalaisen kesän grillikausi!
Kokeile:
Pääsiäispullaa englantilaisittain
Ristillä koristettuja pääsiäispullia, eli peribrittiläisiä hot cross buneja syödään perinteisesti pitkäperjantaina Iso-Britanniassa sekä joissain paikoin Kanadaa ja Australiaa. Risti pullien päällä symboloi Jeesuksen ristiinnaulitsemista, ja taikinassa käytetyt mausteet hänen hautaan balsamointiaan. Vanhan brittiläisen uskomuksen mukaan pitkäperjantaina leivotut pullat eivät homehdu koskaan, ja ne tuottavat hyvää onnea koko vuodelle.
Pääsiäismunat symboloivat ikuista elämää
Linnunmunat ovat perinteisesti kuuluneet suomalaiseen kevääseen, ja erilaisten metsä- ja vesilintujen munat olivatkin ennen vanhaan kaivattu lisä ruokavalioon pitkän talven jälkeen. Pääsiäisenä munia keitettiin talon väelle, ja siitä annettiin myös palkaksi virpojille. Munaa pidetään merkkinä luonnon elinvoimasta, joka pitää sisällään mahdollisuuden uuteen elämään mahdollisuuden.
Kokeile:
Myös munien maalaaminen kuuluu pääsiäiseen; kananmunien maalaamista ja koristelemista pidetään alkuaan ortodoksinena tapana. Suomen Karjalassa alettiin koristella pääsiäisenä munia, kun kananhoito yleistyi 1800-luvulla - kokeile sinäkin munien maalaamista luonnonvärein!
Ortodoksiset pääsiäisruoat
Monia ortodoksisia pääsiäisruokia on kulkeutunut meille Suomeenkin Venäjältä siirtokarjalaisten myötä. Pasha alkoi yleistyä suomalaisissa juhlapöydissä 70-luvulla, ja on jo erottamaton osa monen pääsiäisen juhla-ateriaa. Pasha saanut nimensä heprean sanasta pesah, joka merkitsee pääsiäistä. Karjalan kannaksen ortodoksialueilla pashaan hyödynnettiin pääsiäispaaston aikana käyttämättä jääneet maitotuotteet.
Pashaa on perinteisesti tarjottu toisen Venäjältä lähtöisin olevan pääsiäisruoan, kulitsan, kanssa. Se on pullataikinasta leivottu makea, pyöreä leivonnainen.
Sekä pashaa että kulitsaa koristavat usein kirjaimet XB: se on lyhenne kirkkoslaavin sanasta Kristos voskrese (suom. Kristus on ylösnoussut).
