Suomalainen joulu
Oletko koskaan miettinyt, mistä suomalaiset jouluperinteet ovat syntyneet? Miksi kannamme sisään joulukuusen ja katamme pöytään kinkkua?
Suomalaisten jouluperinteiden historia
Joulua vietetään Suomessa jouluaatosta loppiaiseen asti, jolloin joulun aika virallisesti päättyy. Aattoilta on Suomessa perinteisesti joulun tärkein hetki, jolloin suomalaiset kokoontuvat yhteen perheen ja sukulaisten kesken.
Joulupukki
Entisaikaan jouluun liitettiiin sadonkorjuuajan, eli kekrin perinteitä. Joulupukki oli tuolloin nuuttipukki, pukin sarviin, tuohiseen naamariin ja lampaannahkaturkkiin. Pukin hahmo miellettiin hedelmällisyysriitin ruumiillistumaksi.
Sittemmin pukki on muuttunut valkopartaiseksi, punanuttuiseksi hahmoksi, joka lähtee jouluaattona matkaan Korvatunturilta jakamaan lahjoja ja hyvää mieltä maailman lapsille. Kun pukki kolkuttaa aattoiltana oveen, hänelle tarjotaan lämmikkeeksi glögiä ja pipareita.
Joulukuusi ja muut joulukoristeet
Joulukuusen alkuperästä ei ole vain yhtä mielipidettä; usean tarinan mukaan kuusiperinne on kuitenkin lähtöisin Saksasta 1500-luvulta. Kuuset olivat silloin pieniä, ja niitä ripustettiin kattoon tai pidettiin pöydällä. Perinne levisi aatelisten keskuuteen myös Pohjoismaissa 1800-luvulla. Joulukuusi koristeltiin kynttilöin, paperiketjuin, olkikoristein, piparein ja lippunauhoin. Nykyään sähkövalot korvaavat yleensä kynttilät. Niin perinteisiä kuin modernimpiakin kuusenkoristeita löydät K-Citymarketeista!
Muita perinteisiä joulukoristeita ovat himmelit ja olkipukit. Oljesta tehdyt koristeet tehtiin kekrin, eli sadonkorjuun aikana. Myös pikkulinnuille laitettiin pihamaalle ohra- ja kauralyhteet tarjolle - tavan oli tarkoitus saada linnut jättämään tulevan kesän vilja rauhaan.
Joulukalenteri
Joulu- eli adventtikalenterit ovat tuore perinne, joka rantautui Suomeen vasta 1940-luvulla. Ensimmäiset kalenterit olivat piirustuksia, joiden luukkujen takaa paljastui aina jokin uusi, jouluun liittyvä kuva. Piirretyt kalenterit ovat edelleen suosittuja, ja monen joulukuuhun kuuluukin aamuisin Partiolaisten joulukalenterin luukun avaaminen. Joulukalenterin voi askarrella myös itse sukista, tai vaikka paperitötteröistä.
Lasten suosikkeja ovat tietenkin erilaiset suklaa- ja makeisjoulukalenterit. Syötäviä joulukalentereja on myös aikuisempaan makuun - maistuisiko salmiakkijoulukalenteri?
Suomalaiset jouluruoat
Jouluaterialla on aina syöty runsaasti - tapa periytyy muinaissuomalaisilta, ja liittyy maatalousvuoden kiertoon. Runsas ateria ja lihan syöminen olivat harvinaista ylellisyyttä aikana, jolloin ruoka tuotettiin itse. Lipeäkala ja puuro ovat vanhimpia jouluruokia. Ennen vain aatelisjuhlissa nähdyt joululaatikot, luumuista tehty kiisseli ja piparkakut tulivat myös talonpoikaispöytiin 1800-luvulla. Jouluaterian päätteeksi oli tärkeää jättää jouluruoat pöytään yöksi - näin kiitettiin talon tonttua, joka pääsi yöllä nauttimaan pöydän antimista.
Reseptivinkkejä perinteisiin jouluruokiin:
Joulukinkku
1800-luvulla sikatalous oli Suomessa vasta alkutaipaleella, eikä sikaa syöty joka kodissa. Aiemmin perinteisesti syöty kekripässi vaihtui joulukinkkuun 1900-luvun alussa. Kinkkua syödään yleisesti jouluna myös muissa Pohjoismaissa. Nykyisin perinteisen joulukinkun ovat haastaneet joulukalkkuna ja vegaaniset kinkut.
Kinkkuja on erilaisia; joulukinkku voi olla harmaasuolattu, punasuolattu, tuoresuolattu tai savustettu. Kinkku kuorrutetaan perinteisesti sinappihunnulla. Kinkun paistaminen on monelle tärkeä rituaali, josta joulunvietto todella alkaa.
